Alvar Aallon Terassitalo Kauttualla

 
Yksi arkkitehti, jonka tuotoksia on myös ollut tapana bongailla, on itseoikeutetusti Alvar Aalto. Jos matkan varrelle on osunut funkistyylin mestarin luomuksia, on ne koitettu käydä katsastamassa. Joitain vanhoja kirjoituksiakin löytyy.
Lähimpänä kotia löytyy Alvar Aallon yksi merkittävimmistä töistä, Kauttuan Terassitalo. Kansainvälinen modernin arkkitehtuurin järjestö Docomomo on listannut sen merkittävimpien suomalaisten arkkitehtuurikohteiden listalle. Tämä portaittain rakennettu kerrostalo on valmistunut juuri ennen sotia, 1939. Talo on rakennettu rinteeseen siten, että jokaiseen neljässä kerroksessa olevaan asuntoon pääsee maan tasalta. Jokaisessa asunnossa on myös parveke, joka on alemman kerroksen asunnon päällä. Elettiin siis Kauttualla ja vuotta 1939.

Terassitalon rakennutti A. Ahlström viereisen paperitehtaan insinööriperheille. Ajatuksena oli, että taloja tulisi useampikin, mutta sota-aika keskeytti suunnitelmat. Vain tämä yksi valmistui. Terassitalossa on aina asuttu ja se on yhä Ahlström-yhtiön omistuksessa. Nyt yksi isoimmista asunnoista on tyhjillään ja yhdessä Euran kunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa asunto on sisustettu Aallon ja Artekin huonekaluilla ja avattu yleisölle. 
 
Avoinna oleva asunto kiinnosti ainakin sateisena sunnuntaina ja asunnossa oli ajoittain ahdastakin. Asiantunteva opas kertoi niin asunnosta kuin sisustuksestakin.
 
 
Esillä oli myös Alvar Aalto Museon valokuvaajan Maija Holman Elämälle herkempi rakenne -valokuvanäyttely Alvar Aallon arkkitehtuurista.
 
Terassitalon asunto on avoinna vielä 9.8.2015 saakka ti-pe 11-17 ja viikonloppuisin 11-15. Läheisellä Tallinmäellä sijaistevassa rakennuksessa on myös esillä Aallon arkkitehtuurista Satakunnassa kertova näyttely.

Kauttuan Ruukin alueella on toki muutakin katsottavaa. Muutaman muunkin Alvar Aallon suunnitteleman kohteen saattaa bongata. Alvar Aalto suunnitteli tehtaan naistyöläisiä ja naimattomia virkanaisia varten asuntolan, joka käsittää kaksitoista huonetta. Rakennus rakennettiin vuosina 1942-43 ja se tunnettiin silloin nimellä Tipula. Nykyään rakennus tunnetaan nimellä Villa Aalto. 
Vasemmalla ent. Tipula ja oikealla Varkaudenmäen tyyppitaloja.
Ruukinpuiston takaisella mäellä on myös omakotialue, jossa on useampiakin Aallon suunnittelemia tyyppitaloja. Alvar Aallon piirsi ensimmäiset tyyppitalopiirustukset vuonna 1937. 1940-luvulla Kauttuan Varkaudenmäkeen rakennettiin paljon niin sanottuja A-taloja. Ne oli suunnattu työläisistä ylempään keskiluokkaan asti, ja ne sisälsivät ulkonäöltään sekä moderneja että perinteisiä ominaisuuksia.

Ruukkialueella toimii myös Jokisauna-kahvila. Siitä olenkin aiemmin jo kirjoittanut. Kauttuan tehdasalueesta ja tehtaan museostakin olen joskus kirjoittanut oman jutun

Tänä kesänä myös mm. Sukututkija Kaisa on vieraillut Kauttualla. 

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Kyllä on. Joka kesä tuolla tulee käytyä, mutta ensimmäistä kertaa pääsin nyt sisälle myös Terassitaloon.

      Poista
  2. Ihan uusia rakennuksia minulle, tosin kuvissa näkyvät esineet sitäkin tutumpia. En ole osannut olla Aallon arkkitehtuurin ystävä (tosin sitäkin on alkanut arvostaa), mutta pidän esinesuunnittelusta ja muodoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä yritän aina suhteuttaa siihen aikaan, jossa hän toimi. Hienoja oivalluksia, käytännöllisyyttä ja todellakin funktionalisuutta. Kun tuohon aikaan yleensä rakennettiin puisia mansardikattoisia, perinteisiä taloja, niin Aallon arkkitehtuuri poikkeaa kuitenkin aika tavalla niistä.

      Poista
  3. Jännä juttu. Lapsena ihan norminaapuriympäristö, vasta vanhempana olen tajunnut alueen ainutlaatuisuuden. Olen ollut hoidossa noissa A-taloissa ja kuten mainitsinkin, porrastalokin tuli tutuksi, kun kaveri asui siellä. Vieläkin kyllä tykkään tuolla alueella lenkkeillä ja muistella lapsuutta, kun sielläpäin olen. Terassitaloon varmasti käymään kun kesällä tulen Suomeen parin vuoden tauon jälkeen. Kiitos Kauttua-osiosta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti