Sikses kiva paikka

  Aurajoen rannalla sijaitseva Aboa Vetus & Ars Nova -museo sijaitsee upeassa palatsirakennuksessa. Keskellä Turkua sijaitseva komea rakennus on vuosikymmeniä herättänyt kaupunkilaisten huomion, se oli pitkään tunnetun turkulaissuvun yksityispalatsi. Toukokuun 26. päivään saakka museossa voi tutustua talon 90-vuotiseen historiaan esillä olevan Rettigin palatsi 90 vuotta näyttelssä .   Vuonna 1928 Aurajoen rannalle Turun keskustaan valmistui näyttävä nelikerroksinen palatsi, tupakkatehtailijan edustava koti, jonka suurta tonttia ympäröi kauttaaltaan muuri.   Poikkeuksellisen komean, klassismia edustavan talon rakennutti tupakkatehtaan omistaja, laivanvarustaja, vuorineuvos Hans von Rettig(1894-1979). Talon suunnitteli arkkitehti Valter Jung, joka suunnitteli paitsi talon, myös sisätilat ja puutarhan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nyt museoon kuljetaan Aurajoen puolelta, mutta palatsin pääsisäänkäynti oli Hämeenkadulta.   Museossa on vieläkin nähtävissä piirteitä aj

  Viime viikonvaihteen Pirkanmaan museoretkellä vierailin myös Tampereen taidemuseossa. Olin jostain katsonut, että siellä olisi esillä kuvanveistäjä Jussi Mäntysen näyttely. Kuski kun lähti romutorille, niin minä poikkesin taidemuseoon. No, olihan siellä Jussi Mäntysen näyttely, mutta ehkä vielä vaikuttuneempi olin siellä myös esillä olleesta Taru Mäntysen näyttelystä. Jussi Mäntysen karhu-aiheisia pienoisveistoksia. Jussi Mäntysestä (1886-1978) sentään tiesin jotain. Hänen tekemiään julkisia veistoksia on lähiseudulla, myös oman vanhan koulutaloni pihamaalla. Jussi Mäntynen asui viimeisinä vuosinaan Turussa ja mm. Turun taidemuseossa on esillä useita hänen veistoksiaan. Mäntynen toimi palkkatyössä Helsingin yliopiston eläintieteellisessä (nyk. Luomus) museossa konservaattorina, joten eläinten anatomia oli hänelle varsin tuttu. Eläimet - hirvet, linnut, karhut ja ilvekset olivat myös Mäntysen tavallisimpia aiheita. Jussi Mäntynen, Kaksi hirveä, pronssi, 1927 Jussi

  Rajamäen tehdasmuseo tiedotti tiistaina, että museo on saanut uuden nimen, Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi .     Ryyppi on vanha suomalainen juomamitta, jonka tilavuus on 4,1 cl. Ryyppiä suurempia mittayksiköitä ovat jumpru, kortteli, tuoppi ja kannu. Halusimme museolle nimen, joka on kuin maistiainen Suomen kansan läikkyvää menneisyyttä. Alkoholin valmistus, käyttö ja säätely ovat väkevä osa maamme tarinaa. Ryyppi mittasi ja maistui entisaikaan, Rajamäen Ryyppi on museo juuri tähän päivään . Näin nimeä perusteltiin museon tiedotteessa.  Ja sitä se museo onkin. Vierailimme Nurmijärvellä, Rajamäen tehdasalueella sijaitsevassa museossa viime vuoden elokuun lopussa, vuoden viimeisillä opastuskierroksilla. Tänä vuonna museo avautuu ryhmille huhtikuussa ja yksittäisille kävijöille 18.5. Museoon tutustutaan pääosin vain opastetulla kierroksella, johon paikka kannattaa varata ennakolta, sillä yhdelle kierrokselle voidaan turvallisuussyistä ottaa vain rajoitettu määrä yl

Samuli Heimonen, Hyvä sydän, akryyli ja öljy kankaalle 100 x 120 cm, 2018. Monesta yksi, monesta pienestä mosaiikista muodostuva yksi kuva . Se on Kimmo Pyykkö -taidemuseossa esillä olevan taiteilija Samuli Heimosen (s. 1975) näyttelyn teemana. Heimosen taide on viehättänyt minua siitä lähtien, kun ensimmäistä kertaa näin hänen töitään Tampereen taidemuseossa Vuoden nuori taiteilija -näyttelyssä vuonna 2008. Hänen taiteensa löi viimeistään silloin läpi myö ns. suuren yleisön keskuudessa. Samuli Heimonen, E pluribus unum II, akryyli ja öljy kankaalle, 200 x 230 cm, 2018-2019. Eläinaiheet, sudet, pantterit, koirat, puumat jne. ovat säilyneet taiteilijan aiheina viimesen vuosikymmenen ajan. Kuvaustapa on toki muuttunut vuosien aikana, tässä näyttelyssä pääosassa ovat mosaiikkimaisella tekniikalla toteutetut maalaukset. Samuli Heimonen, Panthera, akryyli ja öljy kankaalle, 160-160 cm, 2018. Näyttelyn teksteissä taiteilijan kerrotaan saaneen Veronassa idean siitä, mit