Tekstit

Rakkautta, romantiikkaa sekä ilon puutarhaa Harjavallassa

Kuva
Viime aikoina on vähän sattumalta tullut käytyä naivistisen taiteen näyttelyissä. Joku tuolla somessa jo kyselikin, että tykkäänkö oikeasti naivismista? Piti miettiä ennen vastaamista. Olen tosiaan koko ikäni tottunut käymään kaikenlaisissa taidenäyttelyissä ja taidemuseoissa. Onhan minulla jotain suosikkitaiteilijoita ja suosikkityylejä. Mutta olen aikoja sitten lopettanut sen miettimisen, ymmärränkö teoksen, tai sen, mitä taiteilija on sitä tehdessä ajatellut. Olen siis vain nauttinut taiteesta. en väitä, että pitäisin kaikesta näkemästäni taiteesta, en suinkaan. Mutta monet näyttelyt ja monet teokset aiheuttavat minulle kuitenkin hyvää mieltä ja ainakin liikauttavat päässäni jotain tunnetiloja. Rakkautta ja romantiikkaa -näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa.   Siksi siis käyn niin perinteisen maalaustaiteen, kuvataiteen, modernin taiteen, abstraktin taiteen, naivismin tai vaikka ite-taiteen näyttelyissä. Sillä lähes joka näyttelyssä on ollut teoksia, joiden kokemisesta olen saanu

Suomi sata vuotta sitten - Mobilian silmin

Kuva
1920-luku oli paljon muutakin kuin "iloinen". Ja todellakin, siitä aikakaudesta on jo sata vuotta aikaa. Mobilia on auto- ja tieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo, joka sijaitsee Kangasalla ja siellä avautui maaliskuussa näyttely Suomi liikkeelle 1920-luvulla . Näyttely tuo hienosti esille sen, miten monet asiat juuri sata vuotta sitten muuttivat ihmisten liikkumista ja kulkemista ja sitä myöten avarsivat monen maailmaa. Autojen määrä kasvoi voimakkaasti juuri 1920-luvun aikana. Linja-autoliikenne muutti arjen liikkumista ja polkupyörät helpottivat päivittäisiä matkoja. Myös moottoripyörät lisääntyivät. Etenkin tavallisten ihmisten maailma avartui linja-autojen ja polkuöyörien lisääntyessä. Yksityisautot pysyivät vielä varakkaiden etuoikeutena. Henkilöautoista olikin 1920-luvulla lähes puolet taksikäytössä. 1920-luvun autot olivat pääasiassa amerikkalaisia.  Suomi liikkeelle 1920-luvulla -näyttelyssä on esillä aikakauden ajoneuvoja yleisimmistä liikennevälineistä harvina

Sirkusväkeä Kangasalla

Kuva
  Keskellä Kangasalaa sijaitsee paikallinen kulttuuritalo, ruosteenruskea Kangasala-talo. Ja siellä taas sijaitsee Kimmo Pyykkö -taidemuseo. Taidemuseo on avattu vuonna 2015 ja sen perusnäyttely museon ylimmässä kerroksessa esittelee kuvanveistäjä Kimmo Pyykön uraa ja taidetta. Kahdessa alimmassa kerroksessa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.  Teemu Luoto, Trapetsityttö (1995) ja Trapetsipoika (2010). Tänä keväänä esillä on näyttely Sirkusväkeä. Kaikkiaan 12:lta taiteilijalta on koottu teemoiltaan sirkukseen tai sirkustaiteeseen liittyviä taideteoksia. Näyttelyn taiteilijat ovat: Taisto Ahtola, Birger Carlstedt, Cris af Enehielm, Erik Enroth, Ester Helenius, Kerttu Horila, Alice Kaira, Virpi Kinnunen, Teemu Luoto, Tuulikki Pietilä, Kimmo Pyykkö, Taisto Toivonen. Esillä on niin keramiikkaa, tekstiilitaidetta, grafiikkaa, veistoksia kuin maalauksiakin 1930-luvulta 2010-luvulle. Ester Helenius, Harlekiini ja ruusu (1930) ja Harlekiini (1933). Taisto Ahola, Pierrot, 1982 Kimmo Pyykkö -t