Sikses kiva paikka

  Olen tavallinen kulttuurista, automatkailusta ja uusista maisemista pitävä keski-ikäinen normaalia työtä tekevä keskituloinen (tai ei oma palkkani nyt edes siihen suomalaisten keskipalkkaan ylety). Lomaa on enemmän kuin matkakumppanillani, eli miehelläni, jolla sitä on se tasan viisi viikkoa vuodessa. Itselläni täydet vuodet kunnallisessa työssä olleena sentään muutama viikko enemmän. En ole koskaan käynyt kaukomatkoilla (kerran 25 vuotta sitten NewYorkissa), en koskaan hiihtokeskuksessa (ainakaan, kun siellä on ollut lunta), en käy kylpylöissä, en etelänlomilla, en maailmanympärimatkoilla. En, koska en ole mistään niistä kiinnostunut. Silti olin vuonna 2022 matkoilla 89 päivänä, eli siis lähes neljänneksen vuodesta. Kaikkiaan matkoja kotikaupungin ulkopuolelle tein 57. Suurin osa matkoista tapahtui yhden päivän aikana, mutta yksi matka kesti kaksi viikkoa ja yksi viikon, muutamat sitten yhdestä neljään päivään. Missä sitten matkailin ja miksi? Laskin viime vuonna Instagramin päi...

Löytyisiköhän tämän vuoden blogikirjoituksista tai elämästä muutenkin juttua jokaiselle aakkosten kirjaimelle? Olkoon tämä itselleni ainakin kertausta tästä melko erikoisesta vuodesta 2020. A niin kuin Alvar Aalto   Yksi tämän vuoden retkiteemoista oli arkkitehti Alvar Aalto. Sama teema toki on ollut jo useana vuonna. Elokuva Alvar Aallosta taisi olla ainoa elokuva, jonka kävin tänä vuonna katsomassa elokuvateatterissa. Pidin kovasti elokuvasta. Samaa kauneutta löytyi tänä kesänä mm. Aallon suunnittelemasta Muuramen kirkosta , rakennuksista Jyväskylässä , Alajärvellä ja Seinäjoella , joista kaikista ilmestyi oma postaus.  B niin kuin Bucklan ja Olli Pitkään keväällä hymähtelimme sille, että tämän vuoden "ulkomaanmatka" oli helmikuinen reissumme Mänttään. Sillä oli mentävä. No, ei Mäntässä mitään vikaa ole, meillä oli mitä mainioin talvimatka, jonka aikana yövyimme komeassa Mäntän klubissa ja vierailimme jälleen kerran Serlachius-museoissa. Erityisesti jäi mieleen mitä mielen...