Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2022.

Mynä-Mynä-Maa, purkutaidetta Mynämäellä

Kuva
Mynämäen kunnan keskustassa on kesän ajan viikonloput avoinna purkutaidevanhainkoti, joka on saanut nimekseen Mynä-Mynä-Maa. Se on Koneen säätiön Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Mynämäen kunnan mahdollistama yhteisötaideteos, jota on ollut tekemässä yli 250 tekijää. Näyttelyn läpi kulkee Veera Vähämaan sanataideteos, joka johdattaa Mynä-Mynä-Maan eri huoneisiin. Entisen vanhainkodin käytäville, auloihin, asukashuoneisiin, wc-tiloihin, suihkutiloihin ym. levittäytynyt yhteisötaideteos sisältää mm. seinämaalauksia, installaatioita, veistoksia, kuva-, tekstiili-, savi- ja sanataidetta. Kokonaisuus on valmistunut lähes pelkästään kierrätysmateriaaleista ja teoskokonaisuuksia on kaikkiaan kolmella käytävällä, yhteensä 72.  Anni Lehtonen: Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä Laura Emilia Lindgren ja Venla Österberg: Pieni tarina särkymisestä ja toivosta (osa teoksesta). Minna Hautio: Sielunsuojelualue Mynä-Mynä-Maata ovat olleet tekemässä muun muassa Saaren kartanon residenssin t

Keravan kraffiti - nuorten historiaa Keravan museossa

Kuva
  Taide- ja museokeskus Sinkassa avautui perjantaina näyttely Keravan kraffiti - Sherwood rocks. Näyttelyn taustalla on museon tallennushanke, jossa on haastateltu Keravalla 1970- ja 1980-luvuilla nuoruuttaan eläneitä. Samalla tallennettiin paitsi muistoja myös mm. valokuvia ja esineitä museon kokoelmiin. Vuonna 1975 ensi-iltansa Suomessa saanut elokuva American Graffiti (Svengijengi 62) sai aikaan koko Suomessa fiftaribuumin, joka vaikutti vahvasti niin musiikkiin, pukeutumiseen kuin kiinnostukseen jenkkiautokulttuuriinkin. Keravalla tämä näkyi erityisen vahvasti.       Olen itse elänyt omia teinivuosiani 1970-80-lukujen vaihteessa. Tuskin tiesin, missä on Kerava enkä ainakaan siellä ollut koskaan käynyt. Mutta kuuntelin sen yhden nuorten sävellahja-ohjelman rinnakkaisradiosta lauantai-iltapäivisin, kuten "kaikki" muutkin suomalaisnuoret ja luin sitä samaa nuorisolehteä kuten kaikki muutkin suomalaisnuoret. Tosin Suosikin lisäksi välillä ostettiin Help-lehti. Minultakaan ei

Rakkautta, romantiikkaa sekä ilon puutarhaa Harjavallassa

Kuva
Viime aikoina on vähän sattumalta tullut käytyä naivistisen taiteen näyttelyissä. Joku tuolla somessa jo kyselikin, että tykkäänkö oikeasti naivismista? Piti miettiä ennen vastaamista. Olen tosiaan koko ikäni tottunut käymään kaikenlaisissa taidenäyttelyissä ja taidemuseoissa. Onhan minulla jotain suosikkitaiteilijoita ja suosikkityylejä. Mutta olen aikoja sitten lopettanut sen miettimisen, ymmärränkö teoksen, tai sen, mitä taiteilija on sitä tehdessä ajatellut. Olen siis vain nauttinut taiteesta. en väitä, että pitäisin kaikesta näkemästäni taiteesta, en suinkaan. Mutta monet näyttelyt ja monet teokset aiheuttavat minulle kuitenkin hyvää mieltä ja ainakin liikauttavat päässäni jotain tunnetiloja. Rakkautta ja romantiikkaa -näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa.   Siksi siis käyn niin perinteisen maalaustaiteen, kuvataiteen, modernin taiteen, abstraktin taiteen, naivismin tai vaikka ite-taiteen näyttelyissä. Sillä lähes joka näyttelyssä on ollut teoksia, joiden kokemisesta olen saanu

Suomi sata vuotta sitten - Mobilian silmin

Kuva
1920-luku oli paljon muutakin kuin "iloinen". Ja todellakin, siitä aikakaudesta on jo sata vuotta aikaa. Mobilia on auto- ja tieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo, joka sijaitsee Kangasalla ja siellä avautui maaliskuussa näyttely Suomi liikkeelle 1920-luvulla . Näyttely tuo hienosti esille sen, miten monet asiat juuri sata vuotta sitten muuttivat ihmisten liikkumista ja kulkemista ja sitä myöten avarsivat monen maailmaa. Autojen määrä kasvoi voimakkaasti juuri 1920-luvun aikana. Linja-autoliikenne muutti arjen liikkumista ja polkupyörät helpottivat päivittäisiä matkoja. Myös moottoripyörät lisääntyivät. Etenkin tavallisten ihmisten maailma avartui linja-autojen ja polkuöyörien lisääntyessä. Yksityisautot pysyivät vielä varakkaiden etuoikeutena. Henkilöautoista olikin 1920-luvulla lähes puolet taksikäytössä. 1920-luvun autot olivat pääasiassa amerikkalaisia.  Suomi liikkeelle 1920-luvulla -näyttelyssä on esillä aikakauden ajoneuvoja yleisimmistä liikennevälineistä harvina