Sikses kiva paikka

Hämeenlinnasta jatkettiin sitten Aulangontietä kohti Hattulaa. Matkan varrella oli yksi reissumme ”pääkohteista”. Metsänkylän Navetassa meidän on pitänyt jo vuosia käydä. Siitä olemme kuulleet niin paljon juttuja. Paikka on vanhojen rakennusten kunnostajien tavaratalo. Navetta on avoinna ainoastaan sunnuntaisin kello 12-15, joten tähän mennessä matkamme Hämeenlinnan seudulla eivät vaan ole osuneet oikeaan aikaan. Nyt vietimme vanhan Metsänkylän kartanon alueella hyvinkin helposti pari tuntia. Emmehän me nyt mitään remontoi, missä välissä sitä nyt ehtisi. Mutta taas oli hyvä kartoittaa, mitä kaikkea on saatavana, kun joskus siihen ehkä taas ryhdytään. Koska aivan turhaa on luulla, ettei vanhaan taloon löytyisi vastaavia korjausosia, lähes kaikkea löytyy, kun vaan viitsii etsiä. Metsänkylän Navetan rakennukset ja koko ympäristö on todella kaunis ja siisti. Useita vanhoja, hyvässä kunnossa olevia rakennuksia, kumpuilevia peltoja ja kauempana siintävä järvi. Paikka näyttää ol...

Joskus tuntuu, että kannattaisi kiertää jonkun 1950-60 -luvun matkailuesitteen turvin Suomea. Monet jo silloin hienoksi mainostetut nähtävyydet ovat sitä vieläkin, mutta kuin jääneet kaiken uuden ja erikoisen peittoon. Yksi tällainen nykyään vähemmän mainostettu kohde on Hämeenlinnan Aulanko ja Aulangon näkötorni. Aulangonvuoren metsäpuisto oli 1800-luvun lopussa alueen omistaneen Hugo Standertskjöldin aikaansaannos. Hän suunnitteli itse 1880-luvulla alueelle laajan metsäpuiston.   Metsään rakennettiin ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Lisäksi puistometsään kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja. Puiston eri puolille rakennettiin useita huvimajoja. Nykyisin huvimajoista on jäljellä enää kaksi, goottilaistyylinen Ruusulaakson paviljonki sekä kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli. Rakennettiin myös graniittilinna, eläintarha ja karhuluola. Vunna 1907 valmistui vuoren päälle komea harmaagraniittitorni. Linnatornia muistuttavan näk...