Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2013.

Lauantainen kesäajelu Varsinais-Suomessa

Kuva
Ajellessa löytyy aina jotain uutta ja ihmeellistä. Niin tutulla Turun satamaan johtavalla tiellä oli erään rakennuksen päätyyn ilmestynyt nyt tällainen upea graffiti. Mustan joutsenen on maalannut Jukka Hakanen. On muuten hieno!    Kuten on tullut aiemminkin täällä todettua, ei meillä ole mökkiä tai paattia - kuten täällä päin on tapana. Meille oma piha ja talo edustaa mökkiä. Täällä on oma rauha, puusauna, tarpeeksi alkeelliset olosuhteet, grillit ja muut siihen "mökkeilyyn" liittyvät jutut. Veneajelulle tekee ehkä kerran kesässä mieli. Ja vene nyt sopisi tuohon vielä tuohon pihalle, kunhan löytyisi oikean tyylinen vene, joka siihen sopisi. "Sarkasmia", kuten kuopus tähän sanoisi. Tosin lauantaina kyllä tehtiin jo vähän hankintoja viidellä eurolla tulevaa paattia varten. Joka tapauksessa autot, kesäinen ajelu kauniissa maisemissa, eväiden syönti mitä merkillisimmissä paikoissa, edustaa meille sitä veneilyä. Lauantaina oli taas tyypillinen kesäajelupäivä. I

Merellinen Naantali

Kuva
Naantali on yksi mukava kesäajelukohde. Siellä käydään ainakin pari-kolme kertaa kesässä vaikka vaan pelkästään kahvilla, jätskillä tai pitsalla. Juhannusviikonlopun sunnuntaina vuorossa oli perinteiset pitsat Luostarin puutarhassa. Samalla käytiin katsastamassa Naantalin museon tämän kesän näyttely, joka kertoo merellisestä Naantalista.   Tekstein, kuvin ja esinein kerrottiin siitä, mitä meri ja vesi on vuosisatojen aikana merkinnyt kaupungille. Meri on ollut ennemminkin yhdistävä kuin erottava tekijä. Vettä ei käsitelty ainoastaan meren kautta vaan vesi - ihmeellinen terveysvesi - oli esimerkiksi oleellinen asia myös kylpylätoiminnan alkamisessa aikoinaan. Kovin tietopitoinen, mutta silti oikein kiinnostava näyttely. Näyttelytilan lisäksi kävimme myös tunnelmoimassa idyllisessä Hiilolan museorakennuksessa.  Oletko sinä muuten käynyt koskaan Naantalin museossa? Museohaaste 21/2013

Tutustukaa Uuteenkaupunkiin osa 5... Pehis, Peehoo, Romuliike, Virtanen...

Kuva
No niin, sitten esittelyyn tulee Pehis. Pehis tarkoittaa siis virallisesti Antiikki- ja taidekauppa P.H. Virtasta. Osto- ja myyntiliike, antiikkiliike, kehysliike, romuliike siis. P tarkoittaa Penttiä, joka on vuodesta 1973 lähtien pitänyt liikettään Blasieholmankadulla, Myllymäen itäreunalla. Taappa - eli Pentin poika Tapio on ollut pitkään isänsä kumppanina yrityksessä.   Tämä on paikka, josta on tähän huusholliin tullut eniten tavaroita kuin mistään muualta. Kun liikkeeseen menee satunnaisesti käymään, ei sitä ehkä heti voisi ymmärtää. Ensinäkymä kun on enemmänkin romua kuin antiikkia. Mutta tästä paikasta voi vieläkin tehdä löytöjä. Ja kun on vakiasiakas, jonka mieltymykset etenkin Taappa tuntee, ei tavara välttämättä kierrä edes kaupan kautta, vaan pakettiautolla tullaan tavaraa näyttämään vaikka kotiin tai työpaikalle. Tai kun menee lauantaina paikalliselle torille, saattaa kauppias hihkaista siellä, että nyt olisi teille sopiva lipasto tai pöytä tullut. Palvelua sanois

Päivä Tukholmassa

Kuva
Tein kahden teini-ikäiseni kanssa päiväristeilyn Tukholmaan. Turusta mentäessä sehän tarkoittaa sitä, että laiva on aikaisin aamulla Tukholmassa ja sieltä on poistuttava, sillä paluumatka illalla tapahtuu sitten jo eri laivalla. Mutta Turusta on niin kätevä mennä ja laivallaoloaika on sopivan lyhyt, joten sen mukaan sitten mentiin. Me matkustimme Viking linen uusimmalla Gracella, joka oli mukavan siisti ja rauhallinen laiva. Myös paluulaiva Amorella oli kaikin puolin rauhallinen näin alkukesän viikkovuoroilla. Vikingillä olen ennenkin kiinnittänyt huomioni siihen, että henkilökunta on usein jo vähän iäkkäämpää (tämä siis positiivisessa mielessä) ja huomioi matkustajat hienosti. Pelkästään esimerkiksi se, että käytävällä vastaantuleva henkilökunta tervehtii, luo miellyttävän vaikutelman. En ole sitä kovin usein esimerkiksi suomalaisissa hotelleissa havainnut. Laiva on satamassa jo puoli seitsemän aikaan aamulla. Kaupat, museot ym. avautuvat pääsääntöisesti vasta kymmeneltä.

Mitä on juhannus?

Kuva
Odotan aina juhannusta. Se on yleensä kesän ensimmäiden pidempi vapaa, pysähdys ja laskeutuminen myöhemmin tulevaan kesälomaan. Kaikki juhannukset, jotka olemme tässä talossa asuneet (16), olemme viettäneet omalla pihallamme - se on meidän mökkimme. Sillä erolla, että saa nukkua omassa sängyssä ja pääsee aamulla suihkuun. Juhannuksesta ei stressata. Olennaista on kerätä kukkasia maljakoihin, laittaa pöytäliinoja niin sisälle kuin pihallekin, ehkä juhannuskoivujakin, asetella grilliä valmiiksi, kuunnella Suomiradiota ja odottaa Saarenmaan valssia, nostaa Suomen lippu salkoon, seurustella juhannusvieraiden - niiden perinteisten - kanssa. Ihastella värivaloja, tulta, kuutamoa. Ihmetellä, jos joku kulkee kadulla. Jos kulkee, saattavat hekin liittyä seuraamme. Syödä moneen otteeseen, ensin uusia perunoita ja kalaa, välillä kahvia ja mansikkakakkua, yöllä vasta grillataan - me vanhanaikaisina vielä herkkusieniä, emmekä vielä parsaa.   Toiset ovat ottaneet tavoitteeksi odottaa aur