Sikses kiva paikka

Parin päivän loma ja ajatuksena lähetä nuoren kanssa katsomaan Tukholman kevättä. No, ei se kevät juuri edellä meitä ollut ja aamuvarhaisella satoi sielläkin räntää. Mutta virkistävän erilainen päivä kuitenkin.       Turusta Tukholmaan, jossa maissa jo aamuvarhaisella. Pari tuntia ihanalla aamiaisella keskustan hotellissa ja sitten asiaan. Pari ennalta suunniteltua kauppaa, tuttu ravintola, vanhan kaupungin tunnelmia.       Latasimme heti aamulla Slussenilla jo aikaisemmilta matkoilta hankittuihin matkakortteihin vuorokauden matkalipun. Sen avulla ajeltiin sitten niin metrolla kuin bussillakin.   Aina on vain kaukaa katseltu korkeaa TV-tornia (Kaknästornet), joten nyt päätimme käydä katsomassa sitä vähän lähempää. Paikka oli kieltämättä jo vähän nostalginen, mutta maisemat komeat.   Lähellä tornia sijaitsee myös Museopuisto. Monta eri museota pienellä alueella. Me "kävelimme läpi" tekniikan museon, urheilumuseon ja...

Kuskilla on ollut lapsuudesta lähtien kaksi haavetta. Pysäköidä oma auto Pariisin Eiffel-tornin ja Brysselin Atomiumin alapuolelle. Häämatkallamme vuonna 1994 päätimme poiketa avolava-autollamme sen verran Pariisiin, että ensimmäinen haaveista toteutui. Nyt oli sitten mahdollista toteuttaa tämä toinen haave, sen verran lähellä Atomiumia yövyimme Brysselissä. Atomium on oman aikansa hieno kuvastin. Brysselissä pidettiin vuonna 1958 maailmannäyttely, johon kotimaa Belgia rakensi tämän raudan kiderakenteen "suuruusmallin". Kyseessä on arkkitehti André Waterkeyn suunnittelema kiteen 165-miljardikertainen suurennos. Monumentti koostuu kaikkiaan yhdeksästä halkaisijaltaan 18-metrisestä teräspallosta, joita yhdistävät putket. Korkein pallo kohoaa 102 metrin korkeuteen. Tarkoitus oli, että tämä rakennelma puretaan maailmannäyttelyn jälkeen, mutta niin vaan kävi, että Atomium on yhä pystyssä ja suosittu turistikohde. Lipunmyynnissä ei ollut aamulla vielä jonoa, joten päätimme...

Yksi Tallinnnan vanhaakaupunkia ympäröivän muurin torneista on nimeltään Paksu Margareeta. Tornin yhteydessä on kaupunginmuurin rakentamisen aikaan valmistunut suuri kiviportti, johon sitten 1500-luvulla rakennettiin suuri tykkitorni. Tornin halkaisija on 25 metriä ja korkeutta sillä on noin 20 metriä. Parhaimmillaan seinän paksuuskin on viisi metriä. Tornissa oli aikanaan 155 ampuma-aukkoa. Myöhemmin torni toimi myös ammusvarastona ja vankilana.  Vanhassa tykkitornissa sijaitsee nyt yksi Viron merimuseon osasto, se vanhempi. Uusi hieno merimuseohan sijaitsee vanhan kaupungin ulkopuolella Lentosatamassa. Tornin museossa kerrotaan paitsi tornin vaiheista myös Viron ja Tallinnan merihistoriasta - hyvin perinteisesti. Näyttely on jo hieman aikaa nähnyt, mutta monessa vitriinissä olikin nyt kyselylehtiöitä, jotta asiakkaat olisivat saaneet vaikuttaa siihen, miten museota pitäisi kehittää. Näyttelyä ollaan siis uudistamassa. Museon ala-aulassa on pieni museokauppa ves...

  Tallinnan katukuvaan kuuluvat Vanhankaupungin tornit ja muuri. Keskiaikainen kaupunki oli oikeastaan pieni linnoitus. Muurit rakennettiin kaupungin suojaksi 1200-luvulla. Aikanaan muuriin kuului 46 tornia, joista nykyään on jäljellä 26 puolustustornia ja kaksi väliporttia. Nykyinen muuri on vajaat kaksi kilometriä pitkä. Nunnatornin, Sauna-tornin ja Kultajalan tornien välinen osuus muurista on muutaman euron pääsymaksusta avoinna yleisölle (paikka löytyy siitä villapaitoja myyvien mummojen Müürivahen ja Katariinan käytävän tienoilta).   Myös moneen yksittäiseen torniin pääsee kiipeämään. Korkeat ja kapeat kiviraput voivat väsyttää reidet, mutta komeat näköalat saa muurilta tai torneista eteensä.   Yksi torneista, johon pääsee sisälle on Toompealla oleva pyörötorni Kiek in de Kök. Torni on toiminut mm. asevarastona, puolustustornina, asumuksena ja painisalina. Torni on 45 metriä korkea ja 4 metriä paksu. Tornin nimi, "Kiek in de Kök" on alasaksaa ja t...

Autoillessa pitää keksiä jatkuvasti uusia ajelureittejä ja pysähtymispaikkoja. Kangasalan Mobiliastakaan ei vaan voinut ajaa suoraan kotiin. Museosta otetusta esitteestä selvisi, että Kangasalassa sijaitsee useampiakin näkötorneja. Yksi olisi ollut ihan Mobilian alueella, Vehoniemen näkötornissa olimme joskus poikenneet ja yksi olisi ollut ihan Kangasalan keskustassa. Haralanharjun näkötorni kiinnosti kuitenkin eniten. Harju, tai oikeammin mäki, on paikka, jossa Sakari Topelius tiettävästi runoili kaikkien tunteman runonsa Kesäpäivä Kangasalla. Haralanharjulla on siis suuri symbolinen merkitys Kangasalalle. Harjulla sijaitsee näkötorni, jonne opastetaan mm. Tampere-Jyväskylä -tieltä. Perille johtaa hyväkuntoinen asvaltoitu tie. Harjulle rakennettiin ensimmäinen puinen näkötorni 1890-luvulla. Tämä näkötorni paloi vuonna 1922. Uusi valmistui kymmenen vuoden kuluttua. Alueen kotiseutuyhdistys piti näkötornia kunnossa ja se remontotiin 2000-luvun alussa. Mutta kesällä 2007 tämäkin ...

Suomiretken seuraavaksi yöpymispaikaksi oli valikoitunut Kuopio. Siellä kuitenkin oltiin vasta alkuillasta ja sunnuntaiaamuna taas jatkettiin matkaa. Tämä päätös tehtiin, kun kävi ilmi, että paikkakunnan museot ovat kesälläkin suljettuina sunnuntaisin. Mutta kyllä sitä kaupungista jo jonkinlaisen käsityksen sai. Kaupunginhan tekee yleisesti hienoksi se, että se sijaitsee meren äärellä. No, toiseksi kelpaa kyllä myös järvi. Ja Kuopiohan sijaitsee Kallaveden rannalla. Vanhat hyväksi koetut matkailukohteet ovat usein niitä parhaimpia. Meidänkin Suomiretki tehtiin 50-vuotiaalla autolla, mutta yhtä hyvin se olisi voitu tehdä yhtä vanhan matkaoppaan kanssa. Näkötornit, kirkot ja linnat olivat ne parhaat kohteet tuolloinkin. Kuopiossa on käytävä tietenkin Puijon tornissa. Nykyinen torni rakennettiin sen "nostalgisen" kivitornin tilalle vuonna 1963. Näkötorni oli avoinna vielä illallakin. Hyvällä säällä oli mukava tiirailla maisemia. Kuopion lisäksi löytyi ainakin Siilinj...