Sarjassa tyylikkäitä matkailukohteita - Aulangon näkötorni

Joskus tuntuu, että kannattaisi kiertää jonkun 1950-60 -luvun matkailuesitteen turvin Suomea. Monet jo silloin hienoksi mainostetut nähtävyydet ovat sitä vieläkin, mutta kuin jääneet kaiken uuden ja erikoisen peittoon. Yksi tällainen nykyään vähemmän mainostettu kohde on Hämeenlinnan Aulanko ja Aulangon näkötorni.

Aulangonvuoren metsäpuisto oli 1800-luvun lopussa alueen omistaneen Hugo Standertskjöldin aikaansaannos. Hän suunnitteli itse 1880-luvulla alueelle laajan metsäpuiston.  Metsään rakennettiin ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Lisäksi puistometsään kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja. Puiston eri puolille rakennettiin useita huvimajoja. Nykyisin huvimajoista on jäljellä enää kaksi, goottilaistyylinen Ruusulaakson paviljonki sekä kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli. Rakennettiin myös graniittilinna, eläintarha ja karhuluola. Vunna 1907 valmistui vuoren päälle komea harmaagraniittitorni. Linnatornia muistuttavan näkötornin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin.

Näkötorniin pääsee kiipeämään kesällä joka päivä ja vielä ilmaiseksi. Kannattaa, sillä huipulta on mitä hienoimmat suomalaiset metsä- ja järvimaisemat. Paljain silminkin sieltä bongaa ABC-tornin lisäksi ainakin Hattulan kirkon tornin ja vielä kaukaisemmat Valkeakosken tehtaan piiput.

Näkötornin juurella on 1930-luvulla rakennettu näköalatasanne, jonka alapuolelle taiteilija Lennart Segerstråle on maalannut metsästysaiheisen freskon. Segerstrålen kädenjälki näkyy myös puiston 1930-luvulta peräisin olevissa opaskylteissä. Tasanteelta johtaa vielä kiviraput alemmas, jossa olisi ollut kuvanveistäjä Robert Stigellin 1905 veistämä kivinen karhuperhe. Tällä kertaa emme sinne enää jaksanneet kiivetä.

Kahvit ja limsat joimme kuitenkin viereisessä entisessä metsänvartijan talossa.