Sammallahdenmäki – toinen Unescon maailmanperintökohde Raumalla
Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue hyväksyttiin 4.12.1999
Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena maailmanperintöluetteloon.
Paikka sijaitsee Kivikylässä, entisessä Lapin kunnassa, joka
nykyään on osa Rauman kaupunkia. Sinne on ihan hyvät opasteet sekä valtatieltä
12 Rauman ja Euran puolivälistä tai valtatieltä 8 Eurajoen kohdilta. Matkaa
Raumalta tulee noin 20 km. Ennen
parkkipaikkaa ajetaan Kivikylän palvaamon parkkipaikan läpi. Kuulemma siellä on
arkisin hyvä lounaspöytä ja tehtaanmyymäläkin näytti olevan. Me olimme taas
liikkeellä sellaiseen aikaan, ettei mikään paikka enää ollut avoinna.
Parkkipaikalta löytyy myös siisti wc ja opastaulu sekä laatikollinen esitelehtisiä. Maastoon on tehty polku, jota suositellaan seurattavan. Noin parin kilometrin mittainen lenkki on myös merkitty pienillä hannunvaakuna-opasteilla.
Matalan Saarnijärven rantakallioilla on lähes neljäkymmentä kivistä koottua röykkiötä. Ne kertovat pronssikaudella (1500–500 eaa.) läntiseen Suomeen levinneestä skandinaavisesta pronssikulttuurista, jonka vaikutuksesta rannikolle omaksuttiin uusi hautaustapa: vainajat haudattiin kivistä tehtyihin röykkiöihin, jotka usein rakennettiin korkeille kallioille meren äärelle.
Sammallahdenmäen röykkiöt ovat olleet paikallisen väestön tiedossa pitkään. Kirjallisuudessa röykkiöt mainitaan vuonna 1878. Ensimmäiset tutkimukset paikalla tehtiin 1891. Silloin kaivettiin neljä röykkiötä, mm. muodoltaan koko Skandinaviassa poikkeuksellinen Kirkonlaattiaksi nimetty nelikulmainen kiveys sekä vallimainen "Huilun pitkä raunio". Kumpikin on tulkittu hautaröykkiöksi rakenteidensa perusteella. Esinelöytöjä ei vuoden 1891 kaivauksissa tehty. Sammallahdenmäen röykkiöiden tutkimuksia jatkettiin kesällä 2002, jolloin kaivettiin kahdeksan röykkiötä. Näistä kuudesta löytyi palanutta ihmisen luuta, joten röykkiöihin on tehty polttohautauksia. Yhden röykkiön sisällä oli kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma.
Eiköhän tästä museokäynti heru? 32/100
"Huilun pitkä raunio" yläkuvissa. |
Parkkipaikalta löytyy myös siisti wc ja opastaulu sekä laatikollinen esitelehtisiä. Maastoon on tehty polku, jota suositellaan seurattavan. Noin parin kilometrin mittainen lenkki on myös merkitty pienillä hannunvaakuna-opasteilla.
Matalan Saarnijärven rantakallioilla on lähes neljäkymmentä kivistä koottua röykkiötä. Ne kertovat pronssikaudella (1500–500 eaa.) läntiseen Suomeen levinneestä skandinaavisesta pronssikulttuurista, jonka vaikutuksesta rannikolle omaksuttiin uusi hautaustapa: vainajat haudattiin kivistä tehtyihin röykkiöihin, jotka usein rakennettiin korkeille kallioille meren äärelle.
Sammallahdenmäen röykkiöt ovat olleet paikallisen väestön tiedossa pitkään. Kirjallisuudessa röykkiöt mainitaan vuonna 1878. Ensimmäiset tutkimukset paikalla tehtiin 1891. Silloin kaivettiin neljä röykkiötä, mm. muodoltaan koko Skandinaviassa poikkeuksellinen Kirkonlaattiaksi nimetty nelikulmainen kiveys sekä vallimainen "Huilun pitkä raunio". Kumpikin on tulkittu hautaröykkiöksi rakenteidensa perusteella. Esinelöytöjä ei vuoden 1891 kaivauksissa tehty. Sammallahdenmäen röykkiöiden tutkimuksia jatkettiin kesällä 2002, jolloin kaivettiin kahdeksan röykkiötä. Näistä kuudesta löytyi palanutta ihmisen luuta, joten röykkiöihin on tehty polttohautauksia. Yhden röykkiön sisällä oli kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma.
Oikealla ylhäällä ja vasemmalla alhaalla "Kirkonlaattia" |
Hyvin mielenkiintoinen paikka tuo sammallahdenmäki.
VastaaPoistaOn tosiaan. Ja melko kaunista maastoa muutenkin, jäkälää ja kanervaa.
PoistaKivikylän palvaamossa on hyvä lounas ja lihatiski aikas muikea:)
VastaaPoista