Kartano, ruukki, kahvila, kirkko, museo, museotie... ajelimme Fagervikissä

Suuri Rantatie tai Alinen Viipurintie, joka nykyään tunnetaan Kuninkaantie -kylteistä, on Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie joka muodostui 1300-luvun puolivälissä. Liikenteellisesti se oli merkittävimmillään 1700-luvulla, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Yksi osa Kuninkaantietä on museoitu Fagervikin museotie, jonka pituus on runsas kilometri juuri Fagervikin 1600-1700-luvuille ajoittuvan ruukkimiljöön maisemissa.

Fagervikin ruukki puolivälissä Inkoon ja Karjaan välillä kulkevaa vanhaa Kuninkaantietä perustettiin v. 1646 ruotsalaisen Carl Billstenin toimesta. 1700-luvulla rautaruukin toiminta oli jo hiipunut. 1720-luvulla ruukki sai uudet omistajat Ruotsista.  Kartano on yhä samalla suvulla. Ruukin vanhassa tinaamorakennuksessa toimii kesäkahvila, aivan maantien vieressä, joten siihen kannattaa pysähtyä. Samaan rakennukseen on muutama vuosi sitten koottu pieni kaunis museo, jossa kerrotaan ruukin ja kartanon vaiheista ja esitellään tilan vanhoja esineitä. Museo on kesällä avoinna muutamana päivänä viikossa. Kahvilasta voi ostaa parilla eurolla monisteen, jonka avulla voi kiertää ruukinalueella. Mukavaa, että omistajat ovat avanneet puiston kulkijoille.

 

Nykyinen kartanon päärakennus on rakennettu 1773. Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle, oli kartanon mietittävä muita toiminta-aloja. Se keskittyi yhä enemmän maatalouteen. 1840-luvulla kartanon pihalle rakennettiin siellä yhä oleva orangeria ananaksen, orkideoiden ja sitrushedelmien viljelyä varten. Rautaruukin toiminta päättyi kokonaan 1900-luvun alussa. 

Kartanon mailla sijaitsee yksi harvoista yksityisistä kirkoista. Se valmistui 1737, kellotapuli muutama vuosikymmen myöhemmin. Kirkossa olisi sisällä Suomen vanhimmat toimivat urut 1720-luvulta. Kirkossa ovat kuulemma vierailleet ainakin Kustaa III ja Aleksanteri I. Mutta me emme. Kirkko on avoinna ainoastaan tilauksesta tai siellä järjestettävien tilaisuuksien aikana.

 



Museossa selvisi, että Suomen ensimmäiset perunat viljeltiin juuri täällä Fagervikissä. Ruukilla oli töissä saksalaisia peltiseppiä, jotka olivat 1730-luvulla tuoneet perunantaimia kotimaastaan. Kartanon isäntä oli muutenkin kiinnostunut uusista lajikkeista. Samaan aikaan kartanossa tiedetään olleen satoja päärynä- ja omenapuita, selleriä, kurkkua, parsaa, porkkanaa jne. 1770-luvulta lähtien isäntä kasvatti myös kartanon omaa viinisatoa.

Museotiestä ja kartanomuseosta museohaasteen 29-30. kohteet

Kirkkohaasteen 12.