Raumalaisten oma Kerttu

Olen aikaisemmin jo kirjoittanut kiinnostuksestani Niki De Saint Phallen veistoksiin. Raumalaisessa keraamikko Kerttu Horilassa ja hänen taiteessaan on jotain samaa. Pidän siis niistäkin. Molemmat taiteilijat ovat tehneet ennemminkin naishahmoja, molemmat ovat käyttäneet rohkeita värejä ja molempien naishahmot ovat aika muodokkaita.

Kerttu Horilan retrospektiivinen näyttely on tänä kesänä Rauman taidemuseossa. Kävimme museossa viikko sitten lauantaina ja näyttelyssä oli jopa pientä tungosta. Horila on kai raumalaisten "oma" taiteilija, sen verran hyvin hänen taiteensa on kaupungissa esillä. Kesäaikana Rauman keskustan kanaalissa seisovat kolme sulotarta. Teos on maalattua pronssia ja sen keraaminen versio on esillä Rauman uimahallissa. Rauman kirkossa taas istuu veisaaja ja myös Rauman jäähallin edessä on Horilan veistos.

Rauman taidemuseon näyttely on runsas, esillä on noin sata Horilan teosta. Veistosten lisäksi esillä on hänen yllättävän art deco-henkisiä maalauksia. Ensimmäisessä näyttelyhuoneessa hehkuvat heti kolme komeaa diivaa. Myöhemmin naiset peilien edessä tai kylpyammeessa kertovat väkisinkin omaa tarinaansa. Myös tässä näyttelyssä oli mahdollisuus katsoa taiteilijasta tehty lyhytelokuva, joka kyllä tuo aika paljon lisää tietoa etenkin satunnaiselle museokävijälle.

Lauantaina oli alkanut myös Rauman Pitsiviikko ja taiteilija Kerttu Horilakin oli avannut Kuninkaankadun lähellä sijaisevan oman ateljeensa yleisölle. Hän työsti siellä jotakin hahmoa puutarhaansa, jolle kuulemma oli tulossa ainakin sarvet päähän. Hän valitteli ateljeen tyhjyyttä - työt kun olivat museossa. Kävimme myös viime kesänä hänen ateljeessaan ja puutarhassaan, joten osa valokuvista on otettu silloin.

Rauman taidemuseo on museohaasteen 31. museo - 31/100