Sikses kiva paikka

Runonkulman Galleria on ollut varsinainen piristysruiske Uudenkaupungin näyttelytarjontaan. Runsaan vuoden aikana on galleriassa ollut monipuolisia näyttelyitä. Tänään - vihdoin - avautui galleristi Mervi Levasen oma näyttely. Juuri tähän tilaan sopiva Hiljaisuudessa-näyttely vie katsojan keskelle kultapallosadetta. (Pahoittelen, kännykkäkyvia) Mervi kertoi, että näyttelyn syntyhetket on koettu jo muutama vuosi sitten, hänen ollessa vuorotteluvapaalla kuvataiteen opettajan työstä. Hän alkoi tehdä erilaisia lankapalloja, joita kuljetti mukanaan metsäretkillä. Mukana kulki myös kamera. Alkoi syntyä erilaisia tilataideteoksia Kalannin metsiin. Kamera tallensi näitä teoksia erilaisissa valaistuksissa ja nyt osa otoksista on päässyt esille Levasen näyttelyyn. Levanen: Kotona (2013) Levanen: Rauha (2013) Kevättä henkivä näyttely on avoinna Uudessakaupungissa, Runonkulman galleriassa, helmikuun loppuun saakka keskiviikkoisin ja lauantaisin.

Olen aikaisemminkin todennut, että Helsingin kaupungin Virka Galleriassa kannattaa käydä. Ei pelkästään niiden hyvien ja ilmaisten vessojen takia, vaan myös näyttelyiden. Kesällä esillä oli mm. vanhoja Osuuskauppajulisteita ja -mainoksia. Nyt galleriassa on esillä parikin viehättävää ja hyvälle mielelle saavaa näyttelyä.    Tarinoiden puisto -näyttelyssä on esillä lumoavia lastenkirjakuvituksia. Pro lastenkirjallisuus ry:n kokoama näyttely on suurin koskaan esillä ollut suomalaisen lastenkirjakuvitustaiteen näyttely. Kuvitusnäyttelyssä on mukana lähes 40 kuvittajaa. Näyttely koostuu paitsi alkuperäiskuvituksista myös niistä kirjoista, joissa kuvat ovat sekä monista erilaisista tapahtumista.   Toinen näyttelyistä esitteli Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalta. Näyttelyn on koonnut Suomen Nukketaiteilijat ry. Ilmeikkäistä pikkunukeista kootussa näyttelyssä ollaan niin itsenäisyyspäivän juhlissa kuin joulukirkossakin. Yksi nukkekuvaelmista esittää entisajan silakk...

Kun muut joululomamatkailijat suuntasivat Tallinnan Rocca al Maressa ostosparatiisiin, ajelivat nämä kaksi katsomaan sitä melkein ainoaa Tallinnan maanantaina avoinna olevaa museokohdetta. Tämä Viron ulkoilmamuseo on perustettu 1957 ja yleisölle se avautui vuonna 1964.   Alueelle on siirretty kymmeniä rakennuksia eri puolilta Viroa. Kaikkiaan alue on yli 70 hehtaarin suuruinen. Alueelle on rakennettu tusinan verran maatiloja rakennuksineen. Alueelta löytyy maatilojen lisäksi mm. sepän paja, koulu, kappeli, kievari, tuulimyllyjä, vesimylly jne. Rakennuksia alueella on 74. Museo on avoinna ympäri vuoden ja on toki luonnollista, että parhaimmillaan se olisi kesäaikana. Museoalueella järjestetään ympäri vuoden monenlaisia tapahtumia ja erityisopastuksia erilaisille ryhmille. Nyt välipäivinä alue oli kovin hiljainen.  Alueella pääsi toki vierailemaan muutamaan rakennukseen. Ovet olivat avoinna mm. kauppapuodissa, koulussa, sepän talossa sekä yhdessä asuin...

Tallinnan reissumme pääkohde oli Suomessakin hyvin markkinoitu Art deco-näyttely taidemuseo Kumussa. " Kadonneen maailman loistoa. Art déco -muotia Aleksandr Vassiljevin kokoelmasta " on esillä tammikuun 18. päivään saakka. Joten jos nyt lähiviikkoina olet menossa Tallinnaan, niin suosittelen lämpimästi käyntiä Kumussa. Tosin on hyvä muistaa, että museo on yllättäen sekä maanantaisin että tiistaisin suljettuna. Maailmansotien välisen ajan tyyli ja muoti ovat kiehtoneet lisäkseni monia muitakin, jollei muusta niin televisiosarjoista tai elokuvista. Me ”iäkkäämmät” muistamme ulkoa Menneet maailmat ja nuoremmatkin jo Great Gatsbyt ja Downton Abbeyt. Tyylisuunta, joka korosti naisen itsenäistymistä lyhyemmillä helmoilla, löysillä vyötärölinjoilla ja lyhyillä hiuksillakin. Aiheita poimittiin niin itämaista kuin Afrikastakin.   Muotihistorioitsija ja -keräilijä Aleksandr Vassiljevin kokoelmaan perustuva näyttely on vetänyt hyvin väkeä. Nytkin sunnuntai-iltapäivänä näytt...

Olisiko taas aika, noiden oikeiden blogistien tapaan, muistella mennyttä vuotta.   Blogi oli etenkin kesällä aktiivinen, johtuen mukavista reissuista eri museoissa ja kirkoissa. Kaikkiaan viime vuonna tässä blogissa ilmestyi  vajaat 80 kirjoitusta. Tammikuussa vaikutuin mm. Rafael Vardista ja paikallisesti Voitto Vikaisesta .   Helmikuussa uskaltauduttiin talvireissulle eteläisen naapurimaan pääkaupunkiin Titanic-näyttelyn innoittamana. Tallinna oli aikaisemmin jäänyt meiltä käytännössä väliin. No, vuoden aikana tehtiin sitten neljä reissua tuohon kauniiseen kulttuurikaupunkiin. Maaliskuussa ei paljoa reissattu. Helsingissä tuli kuitenkin katsastettua niin Tinguelyn kuin Stjernschantzinkin näyttelyt. Huhtikuussa käytiin mm. Tampereella näyttämässä nuorisolle ”Simpsoneistakin tuttu” Andy Warhol . Toukokuussa alkoi kaasujalkaa jo vipattaa ja mieli teki lähteä kevätajelulle vaikka vain Turkuun . Kesäkuussa alkoi rompetorikausi. Kesän aikana raportoin ain...

  Aikuisten parin päivän tunnelmointimatka Tallinnassa. Hyvää ruokaa ja kahvia. Sai vain seistä ja ihailla jouluvaloja. Ei oikeasti tarvinnut käydä yhdessäkään kaupassa (okei, käytiin me ennen lähtöä Rimissä), Kumussa sai viettää aikaa vaikka kuinka kauan, Toompeallekin liukasteltiin aika viimassa. Ei tarvinnut lähteä Saksan joulutoreille, minulle riittivät nämä oikein hyvin. Kauniit rakennukset ja kauniit talot, hieman uutta lunta (toki liukkaita katujakin), manteleita, hehkuviiniä joka kulmassa, rauhallista, hiljaistakin. Matkan parista museosta kirjoitan varmasti myöhemmin, mutta nyt nämä tunnelmakuvat talvisesta ja jouluisesta Tallinnasta (joulutori on siis Raatihuoneentorilla vielä loppiaiseen saakka).    

Valmistautumista jouluun. Oman perheen kanssa. Kaikki kotona. Oma isäni kirjoitti tänään paikallislehdessä, millaiset olivat hänen perheensä ensimmäiset joulut. Ensimmäinen koko perheen yhteinen joulu vietettiin hänen ollessaan jo lähes kuusi vuotta. Rauhallista joulua kaikille!