Ekshäradin hienot hautaristit, Ruotsi-roadtrip 6.

Myönnän, meillä on melko erikoiset kiinnostuksen aiheet. Yksi sellainen on rautaiset hautaristit. Aiemmissa kirjoituksissani olen jo hehkuttanut Ruotsi-matkaopaskirjaani (Upplev Sverige). Kirjan tämä painos on meillä ollut ainakin viisi vuotta ja heti ensimmäisellä katselukerralla huomioni kiinnittyi kirjassa olevaan pieneen kuvaan rautaristeistä. Ristien sijaintipaikka "keskellä ei mitään", eli Värmlannissa, lähellä Norjan rajaa niissä suomalaismetsissä, ei vaan koskaan osunut meidän reitille. Mutta kuva oli jäänyt vaivaamaan. 

Ei se kohde nytkään meidän reitille osunut, mutta siitä huolimatta tällä ajelulla nyt sitten käytiin katsomassa se kirjan kuvan paikka. Eikä kaduta.

Lähdimme siis Filipstadista pohjoiseen kohti Hagforsia ja vielä Ekshäradiin. Matkalla oli metsää, oli ruukkeja, oli kaivoksia, oli monenlaista "hyttiä" ja slagikivikasaa, mutta pääasiassa metsää. Muutamia pysähdyksiä kuitenkin tehtiin.

Nordmarkin kirkko ja läheisyydessä sijainneen kaivoksen vesiratas.

 

Hagforsissa jarrutettiin museokyltin kohdalla. Kyseessä oli rautatiemuseo, joka esitteli etenkin paikallista rautatietä, joka oli rakennettu useiden kaivosten välille etenkin malmin kuljetusta varten. Ensimmäiset osat rautatiestä valmistuivat 1870-luvulla. 

Lopulta päästiin Ekshäradin kirkolle. Kirkkokin on hieno, 1680-luvulla valmistunut punainen paanutettu puukirkko. Mutta ne ristit. Tällä seudulla tulivat omanlaiset rautaristit muotiin tai käyttöön kirkon rakentamisen aikoihin eli 1600-luvun lopulla. Täällä oli useita paikallisia seppiä, jotka valmistivat juuri tällaisia rautaristejä. Näissä risteissä on yleensä metallisista lenkeistä riippuvia lehden tai sydämen muotoisia koristeita. Joissakin on auringonkehäkoriste, joissakin kukko, viiri, kruunu tai jokin muu koriste. Ristit ovat muodoltaan puun muotoisia, joka tekee niistä erittäin näyttäviä. Jotenkin aika hienoa - elämänpuut hautaristeinä.

Näitä tämän muotoisia ristejä löytyy tästä Ekshäradin kirkon ympärillä olevalta hautausmaalta jopa 450 kpl. Monet niistä jo 1700-luvulta. 1900-luvun alussa edullisemmat kiviset hautamuistomerkit alkoivat tulla muotiin. Tällöin rautaristeistä usein luovuttiin. Tässä seurakunnassa niitä ei kuitenkaan sulatettu tai hävitetty, kuten monessa muussa, ne kerättiin hautausmaan laidalle.

1920-luvulla Ekshäradin seurakunta päätti palauttaa mahdollisimman monet näistä risteistä paikoilleen ja kannusti seurakuntalaisia myös jatkossa käyttämään tämän muotoisia rautaristejä. Hautausmaalta löytyi myös uusia ristejä, paikkakunnalla on yhä yksi tämän tyylisten rautaristien valmistaja (tarkistin, voi tilata netistäkin). 

Tämä suuri määrä ristejä on tehnyt kirkosta ja kirkkomaasta tärkeän ja tunnustetun kulttuuriperintökohteen ja kyllä, meidän lisäksi oli muitakin, jotka olivat tätä tulleet katsomaan. 

No, sieltä oli sitten ajeltava takaisin kohti etelää. Seuraava kohde olikin sitten jo aiemmilta matkoilta tuttu kaunis pieni puutalokaupunki Nora. Siitä seuraavaksi.

Edellisessä kirjoituksessa oltiin Filipstadissa. 

Seuraa blogia myös Facebookissa.