Tapetteja Naantalin museossa

 
Naantalin museo viettää tänä vuonna satavuotisjuhlaansa. Pienen kaupungin perinteikäs museo, jonka kokoelmatkin kertovat tietenkin omaa tarinaansa kaupungin historiasta ja myös museotyön historiasta. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään tapettien historiaa. Aihe sopiikin hyvin vanhan puutalokaupungin museolle. Tapetit kun varmasti kiinnostavat niin vanhoissa taloissa nykyäänkin asuvia, taloja kunnostavia ja muitakin kaikesta kauniista pitäviä. Sillä kauniitahan vanhat tapetit todellakin ovat!
 
Itse rakastan vanhoja tapetteja. Jos jaksaisin sisustaa, vaihtaisin usein kotini seinäpaperit uusiin, kauniita vaihtoehtoja riittäisi. 

Suomalaisilla on kyllä aina ollut halu maalata, rapata tai paperoida seinänsä. Aika harva on pitänyt enää ainakaan yli sataan vuoteen huoneitaan hirsipinnalla. Mitä enemmän talolla oli varoja, sitä arvokkaammat seinäpaperit tietenkin hankittiin. Sana tapetti tarkoitti alkuaan seinätekstiiliä. Siitä nimitys siirtyi lopulta myös seinäpapereihin, tapetteihin. 
1600-luvulla kartanoissa saatettiin tapetoida jo nahkatapetilla, joka saatettiin maalata kultavärillä. pala tällaista kultanahkatapettia on myös Naantalin museon näyttelyssä (yllä).
Suomessa tapetinvalmistus alkoi 1740-luvulla siitä syystä, että ylellisyysasetukset kielsivät tapettien maahantuonnin. Ensimmäiset ”tapettitehtaat” olivat Kokkolassa ja Porvoossa. Pitkään tapetit valmistettiin painamalla kuvio ja väri kerrallaan painolaatalla.
1800-luvulla toimineita suomalaisia tapettitehtaita olivat mm. Sundmanin, Rieksin ja Tilgmannin tehtaat  Helsingissä, Nyholmin tehdas Viipurissa ja Tampereen tapettitehdas.
Pihlgren & Ritola on toijalalainen tapettitehdas, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1930. Tehdas valmistaa yhä monia vanhoja mallejaan ja mekin vierailmme jokunen vuosi sitten heidän tehdasmuseossaan Toijalassa. Siitä voit lukea tästä.

Tapetti-näyttely on siis esillä Naantalin museon Humpin talossa kesän ajan. Humpin talon naapurissa on myös viehättävä vanha Hiilola, joka on sisustettu 1800-luvun lopun naantalilaisen porvarisperheen kodiksi.

Kommentit

  1. Kiitos vinkkauksesta! Näin viime kesänä Pentalassa (Espoon saaristomuseo) yhden rakennuksen seiniltä löytyneitä tapetteja. Siellä oli muuten joukossa pari sellaista, joita on sinun kuvissasi. Joskus vuosi sitten oli kuuntelemassa luentoa Designmuseolla vanhoista suomalaisista tapettivalmistajista ja se oli todella kiinnostavaa kuultavaa. Tänne täytyy yrittää ehtiä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti