Taidetta Göteborgissa, Ruotsi-roadtrip 2024, 8

Tämän tyylisillä automatkoilla, joita me teemme, emme useinkaan käy isoissa museoissa, jotka vaativat aikaa ja keskittymistä. Ne ovat enemmän sellaista kaupunkilomailujen kohteita. Mutta Götebogissa kävin myös taidemuseossa. Matkaseurani eli "kuski" sairastui päiväksi ja hänen levätessä hotellissa ajattelin mennä vaan kuluttamaan aikaani johonkin museoon. Göteborgin taidemuseo olikin hyvä valinta ja vierailu oli yllättävän vaikuttava. Ei taiteen missään nimessä tarvitse olla kaunista ja harmonista, mutta joskus kaipaa juuri sitä ja sitä oli nyt tässä taidemuseossa tarjolla.

Perusnäyttely alkaa ns. Fürstenbergin gallerialla, jossa pääpaino on 1880- ja 1890-lukujen pohjoismaisen taiteen merkittävillä teoksilla ja taiteilijoilla. Carl Larssonia, Anders Zornia, Albert Edelfeltiä jne. Pontus ja Göthilda Fürstenberg keräsivät taidetta. joka oli saanut vaikutteita ranskalaisesta ulkoilmamaalauksesta ja impressionismista. Vuonna 1902 heidän hankkima kokoelma testamentattiin Göteborgin museolle, jossa se sijoitettiin omaksi osastokseen.

Albert Edelfelt, Merellä, 1883.

Pablo Picasso, Akrobaattiperhe, 1905.

Edvard Munch, harjoitelma, 1892-1893.

Anders Zorn, Rosita Mauri, 1888.

Anders Zorn, Outdoors, 1888.

Omat huoneensa olivat saaneet myös ranskalaiset impressionistit tai Picasso, Chagall ja se van Gogh. Museossa on siis esillä myös yksi Vincent van Goghin maalaus, jota en aikaisemmin ollutkaan nähnyt (olen näitä aina yrittänyt bongata, jos on ollut mahdollisuus).

Vincent van Gogh, Oliivilehti Saint Remy, 1889.

Hanna Paulin maalaus taiteilija Venny Soldan-Brofeldtistä, 1887

Rembrandt van Rijn, 1660-luku

"Museopeiliselfie" Fredrik Raddumin veistoksen La Belle Èpocue, 2018

Museoon mennessäni olin vähän ihmeissäni, kun jono oli ovien ulkopuolelle saakka. Perusnäyttelyn huoneissa oli kuitenkin hyvin rauhallista ja taidetta sai aivan rauhassa ihastella, usein ihan yksin koko huoneessa. Suurin osa kävijöistä jonottikin vaihtuvaan näyttelyyn. Museossa on tammikuuhun 2025 saakka esillä Ilon Wiklandin näyttely.

Ilon Wikland on virolais-ruotsalainen kuvittaja, joka on tunnettu erityisesti yhteistyöstään Astrid Lindgrenin kanssa. Hän syntyi vuonna 1930 Tartossa, Virossa, ja muutti Ruotsiin toisen maailmansodan aikana vuonna 1944. Wikland on tehnyt merkittävän uran lastenkirjojen kuvittajana ja hän on ehkä tunnetuin Astrid Lindgrenin klassikkokirjojen, kuten Peppi Pitkätossun, Veljeni Leijonamielen, Ronja, ryövärintyttären ja Katto-Kassisen, kuvittajana.

Ilon Wiklandin kuvitukset ovat usein hyvin luonnonläheisiä ja realistisia ja niiden sanotaankin vaikuttaneen osaltaan siihen, miksi Astrid Lindgrenin tarinoista on tullut niin suosittuja.