Iltapäiväteellä Negrescossa

Nizzan rantabulevardin tunnetuin rakennus on varmasti historiallinen hotelli Negresco. Hotellin rakennutti romanialaissyntyinen Henri Negresco vuonna 1912. Hän oli luonut itselleen uran Rivieralla omistamalla mm. kasinoita. Hän halusi rakennuttaa varakkaille vierailleen tarpeeksi korkean tason hotellin Nizzaan. Hotellin suunnitteli aikansa tunnetuimpia ranskalaisarkkitehteja Edouard Niemans. Rakennustöissä oli mukana myös eräs Gustave Eiffel, jonka suunnittelemia ovat mm. hotellin tunnusmerkiksi noussut vaaleanpunainen pyöreä kulmatorni sekä suuren kuninkaallisen salin katto. 

Hotelli on historiansa aikana kokenut monenlaista, se on ollut mm. ensimmäisen maailmansodan aikana sotasairaalana. Tunnettu on myös tarina siitä, miten kuuluisa tanssijatar Isadora Duncan menehtyi vuonna 1927 Negrescon kohdalla, kun hänen pitkä kaulahuivinsa kiertyi avoauton pyörän ympäri ja kuristi hänet. Tarinat kertovat myös kuuluisten hotellivieraiden oikuista. Sophia Loren vaati itselleen oman keittiön, koska halusi syödä vain itse valmistamaansa pastaa tai Michael Jackson, joka halusi kaikki huoneensa ikkunat tiivistettävän, ettei yhtään valoa pääsisi huoneeseen.

Hotelli on yksityisomistuksessa, vuonna 1957 hotellin omistajaksi tuli madame  Jeanne Augier, joka johti hotellia kuolemaansa 2019 saakka. Hän omisti elämänsä hotellin kunnostamiseen ja sen loistokkuuden palauttamiseen. Hän on sisustanut hotellin aidoilla antiikkihuonekaluilla ja taiteella. Hotellissa kerrotaan olevan jopa 6000 taideteoksen kokoelma, jonka joukossa on myös modernia taidetta. Hänen omaisuutensa, myös hotelli, siirtyi testamentilla säätiölle.

Hotellin ulko-oven edessä seisoo portieeri komeassa univormussaan. Ovella on kyltti, että hotelliin voivat astua sisälle ainoastaan siellä yöpyvät. Hotellin yhteydessä on kaksi arvokasta ravintolaa, Le Chantecler ja La Rotonde Brasserie. Mutta hotellissa on myös baari, johon voi mennä vain kahville, drinkille tai teelle. Portieri ohjaa ystävällisesti myös baariin menijät. Baarin seiniltä asiakkaita tarkkailee mm. Ranskan Aurinkokuningas Ludvig XIV.

Sen verran meitä kiinnosti nähdä tämä rakennus myös sisäpuolelta, että teimme baariin treffit kaupungissa samaan aikaan olevien ystävien kanssa. Tee oli toki ylihinnoiteltua, mutta se oli tavallaan pääsylippu itse rakennukseen. Baarissa ei nimittäin ole wc:tä, joten sitä käyntiä varten pääsee kurkistamaan hotellin yleisiin tiloihin.

Ison soikean kuninkaallisen salongin (Salon Royale) kupolikatosta (sittä Eiffelin suunnittelemasta) riippuu valtava kristallikruunu. Kruunu on lähes viisi metriä korkea Baccarat-kristallista valmistettu kruunu, joka oli alkuaan valmistettu tsaari Nikolai II hovin tilauksesta. 

Salista löytyy myös yhden suosikkitaiteilijani, Niki de Saint Phallen värikäs Nana-veistos. Hotellin ulkopuolella on myös Nikin mosaiikkipintainen veistos, joka on kunnianosoitus jazz-muusikko Miles Davisille.


Hotelli Negresco on myös luokiteltu Ranskan historialliseksi suojelukohteeksi. 

Tältä se naisten wc sitten näytti.


Seuraa blogia myös Facebookissa.

Kommentit

  1. Onpa suorastaan hengästyttävän upea kokonaistaideteos jo noiden tilojen osalta. Mukavaa, että sisään pääsee kurkistamaan edes tuolla tavoin. Tarjottavat ovat varmasti kalliita, mutta tuollaisissa ympäristöissä ajattelisin itse samoin, että ne ovat pääsylippuja rakennukseen. Ja onhan tuollaisissa rakennuksissa ylläpitämistä kaikissa yksityiskohdissaan. Museoihmisinä tiedämme ja ymmärrämme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, historia ja tarinat tekevät hotellista tavallaan museon. Ja ihan ystävällisesti meitä taviksiakin palveltiin.

      Poista
  2. Tuo onkin aikamoista, kun noin hulppea hotelli siirtyy säätiölle muun omaisuuden ohella. Madame Jeanne Augierilla ei ilmeisesti ollut rintaperillisiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut, lemmikkieläimiä senkin edestä ja hotelli oli ainakin hänen elinaikanaan tunnettu siitä, että lemmikit otettiin avosylin vastaan.

      Poista
  3. Vau, onhan Negrescon rakennus hieno! Harmi, ettei tullut opittua sen historiaa aikaisemmin ja kurkittua sisälle silloin, kun itse kävimme Nizzassa. No, nyt on kohde, jossa on pakko käydä seuraavalla visiitillä. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, joskus on sellaisia "tämän haluaisin nähdä" -juttuja, vaikka ne olisivatkin vähän lapsellisia. Silloin se vaan pitää tehdä.

      Poista
  4. Upea rakennus! Kyllä joskus on ihan paikallaan maksaa kahvilassa/ravintolassa niistä puitteista tai näköalasta - juoma- tai ruokatuote on oikeastaan sivuseikka. 🙂

    VastaaPoista
  5. Me pistäydymme usein kaupunkien ykköshotelleissa juurikin kahvilla/drinkillä/lounaalla silloinkin kun emme satu siinä asumaan. Ovathan nekin omalla tavallaan ihan kohteista itsessään, kuten tämäkin. Aikoinaan työn puolesta osallistuin Nizzassa pariinkin konferenssiin ja silloin tuolla järjestettiin melko hulppeitakin iltatilaisuuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on hyvä tapa, jota pitää jatkossakin harkita.

      Poista

Lähetä kommentti