Nizzan vanha kaupunki Vieux Nice

Edellisessä kirjoituksessani kuvailin yleisiä fiiliksiä kevätlomaltamme Ranskan Rivieralla ja etenkin Nizzassa. Näissä seuraavissa hieman yksityiskohtaisia kohteita ja nähtävyyksiä. 

Kukaan Nizzassa vieraileva ei varmaan jätä väliin vanhaa kaupunkia. Alue on hyvin selkeästi rajautunut meren ja rantapromenadin, linnakukkulan, Massena-aukion ja Paillon-puistokäytävän väliin jäävä kolmion muotoinen alue. Linnakukkulalta katsoessa alue erottuu selvästi punatiilisistä katoista ja keltaisen ja punaisen väreillä maalatuista julkisivuista.

Meren rannassa vanhan kaupungin rajaa rivi matalia rakennuksia, Les Ponchettes, jotka olivat aikaisemmin kalastajien käytössä. Nyt niissä on pääasiassa ravintoloita. Niiden edustalta löytyy vanhan kaupungin ehkä suosituin nähtävyys, Cours Saleya. 

Vasemmalla Les Ponchettes-rakennusrivi.

Kyseessä on pitkä torialue, jonka laidoilla on kahviloita ja ravintoloita terasseineen ja torilla myydään maanantaita lukuunottamatta pääasiassa kukkia. Tosin myynnissä näkyi olevan myös hedelmiä, vihanneksia kuin saippuoita ja matkamuistojakin.

Maantantaisin tällä torilla myydään antiikkia ja vanhaa tavaraa. 

Vanhan kaupungin kapeita kujia voisi kierrellä vaikka kuinka paljon kyllästymättä. Alue tosin tulee nopeasti jo tutuksi, mutta silti aina tuntuu löytyvän rakennus tai kahvila tai kauppaliike, jota ei vielä ollut huomannut. Tältä alueelta löytyy monia katukeittiöitä, joissa lounasaikaan olivat suurimmat jonot. Paikalliset ainakin suosivat näitä täytettyjä patonkeja, erilaisia piirakoita, panniineja tai pan pagnateja, paksuja sämpylöitä, joiden välissä on mm. tonnikalaa ja oliiviöljyä. Nizzan leipomoiden erilaiset leivokset ja kakut ovat myös houkuttelevia.

Vanhassa kaupungissa tuntuu joka kadulla olevan myös joku kirkko. Niihin kannattaa aina poiketa, sillä ovet ovat yleensä avoinna. Monet näistä kirkoista ovat 1600-luvulta. Komein kirkoista lienee Ste-Réparte-katedraali, jonka erottaa kauniista suuresta kupolistaan. Sisätilat ovat komeaa barokkia monine kappeleineen.

Tämä kappeli sai meiltäkin kynttilänsä.

Oma suosikkikirkkoni Nizzasta valikoitui jo ensimmäisellä vierailulla pari vuosikymmentä sitten. Vanhassa kaupungissa sijaitseva St Rita-kirkko (Eglise Sainte Rita). Tämä tuntuu olevan suosittu myös paikallisten keskuudessa, sen verran kynttilöitä Pyhän Ritan kappelissa oli palamassa. Rita on "toivottomien tapausten" pyhimys, ehkä juuri se on tässä kirkossa kiehtonut.

Vaikka tämä vanha kaupunki luonnollisesti on turistien suosiossa, näkee siellä kuitenkin ihan paikallista elämää. Talot eivät ole liian siloiteltua ja jos muistaa kujilla katsella myös ylöspäin, näkee ne pyykkinarut ja sähköasennukset, jotka kertovat ihan tavallisesta elämästä.

Vanha kaupunki ei kyllästytä ja joka matkapäivä jossain vaiheessa kiertelimmekin vanhan kaupungin kaduilla ihan vaan katselemassa elämää, kukkia, kauppoja tai nauttimassa kahvia tai ruokaa.

Voit seurata blogia myös Facebookissa.