Wäinö Aaltosen luomisen riemua Tampereen taidemuseossa

Tämä portaikon päästä avautunut näkymä oli näyttelyn vaikuttavin.
Taustalla maalaus Atlantis, 1930 ja edessä Runoilija (kullattu kipsi), 1943.

 

Tampereen taidemuseossa on 21.5.2023 saakka esillä Wäinö Aaltosen retrospektiivinen näyttely Luomisen riemu. 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten suomalaista identiteettiä ja kansallistunnetta nostaneet Aaltosen monumentaaliveistokset lienevät suurelle osalle tuttuja.  Eduskuntatalon suuren salin veistokset, Tampereen Hämeensillan Pirkkalalaisveistokset, Paavo Nurmet, Lilja-patsas Turussa, Aleksis Kiven muistomerkki jne. Näyttely esittelee etenkin näitä Wäinö Aaltosen Tampereelle ja Turkuun tekemiä monumentaaliveistoksia, niiden suunnitelmia ja luonnoksia.

Näyttelyssä on esillä yli sata teosta: veistoksia, mitaleita, maalauksia, piirustuksia ja kirjankuvituksia. Itselleni mielenkiintoisimpia olivat Aaltosen maalaukset, jotka ovat jääneet ehkä näiden suurten ja merkittävien veistosten varjoon. Ja ehkä juuri näissä töissä hän pystyi hyödyntämään näyttelyn nimenäkin olevaa luomisen riemua.

Omakuva, 1925-26

Wäinö Aaltonen syntyi 1894 Karinaisissa, josta perhe muutti aika pian Turkuun Hirvensaloon. Hän opiskeli Turun piirustuskoulussa ja osallistui ensimmäisiin näyttelyihin vuonna 1916. 1920-luvulla hän teki useita myöhemmin merkittäväksi tulleita veistoksiaan, kuten Paavo Nurmen juoksijapatsaan, Lilja-patsaan ja Tampereen Hämeensillan veistokset. Sitä en ollut aikaisemmin tiennyt, että Wäinö Aaltosen kuulo heikkeni jo nuoruudessa ja kokonaan hän kuuroutui vuonna 1930, alle nelikymppisenä. Hieno ura kuitenkin jatkui, hänet nimitettiin vuonna 1948 akateemikoksi. 1960-luvun alussa valmistui suunnitelma Wäinö Aaltosen museon perustamiseksi Turkuun. Tampereen kaupunki oli myös suunnitellut taitelijan museon perustamista ja hankkinut sitä silmällä pitäen hänen teoksiaan kokoelmiin. Taiteilijan siviilielämäkin taisi olla menestyksekästä, sillä hän oli neljä kertaa naimisissa. Wäinö Aaltonen kuoli keväällä 1966.

Wäinö Aaltosen Paavo Nurmi-patsaita on viisi (Turku, Ateneum, Olympiastadion, Jyväskylä, Sveitsin Lausanne). Sen lisäksi 1950-luvulla valmistettiin näitä pienoisveistoksia, joilla kerättiin rahaa Teekkarikylän urheilukentän perustamiseen.

 

Tampereen taidemuseon näyttelyt ovat aina kauniisti koottuja, itse museo on sopivan kokoinen, sen näyttelyihin jaksaa keskittyä ja siellä on aina ollut erityisen mukavat näyttelyvalvojat, jotka myös keskustelevat asiakkaiden kanssa taiteesta. 

Seuraa blogia myös Facebookissa.