Väriä ja valoa Turun taidemuseossa

Pikku hiljaa alkavat museoiden ovetkin avautua yhä useammalle vieraalle. Turun taidemuseoon on ollut mahdollista päästä vierailulle myös tänä keväänä, kunhan on varannut turvallisen vierailuajan itselleen ennakkoon. Esillä on 23.5.2021 saakka koloristi Sigrid Schaumanin taiteen näyttely. Minun pitää myöntää, että tämä taiteilija oli itselleni ennestään vieras. Kuten varmaan niin moni muukin oman sukupuolensa aikalainen.

Sigrid Schauman (kyllä, Eugenin sisar) eli pitkän elämän. Hän eli yli satavuotiaaksi ja maalasikin vielä 90-vuotiaana. Taiteilija syntyi 1877 perheeseen, joka isän upseeriuran johdosta asui mm. Ukrainassa ja Puolassa. Sigrid opiskeli 1800-luvun lopussa Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, muttei koskaan valmistunut sieltä. Perheeltä ei myöskään tullut tytölle juuri kannustusta taiteilijan uralle. 1900-luvun alkuvuosina hän oleskeli, opiskeli ja maalasi mm. Kööpenhaminassa. Pariisissa ja myöhemmin myös Italiassa Toscanassa.

Sigrid Schauman, Volterra, 1909.

Sigrid Schaumanilla oli yksi tytär Elisabeth ja elättääkseen itsensä ja tyttärensä hän teki myös muuta kuin taidetta, toimi mm. sanomalehtikriitikkona.

Sigrid Schauman, Maisema Vencesta, 1951

Sigrid Schauman, Palmuja, 1952

Sota-aika vaikutti myös Sigrid Schaumaniin. Näyttelyssä olikin esillä maalauksia eri puolilta Helsinkiä, joiden olisi voinut kuvitella olevan vaikka Etelä-Ranskasta tai Italiasta. Näissä maissa hän matkusti myös vanhuusiällä.  Hän ei ollut innostunut kotimaan maisemista, jotka totesi liian yksitoikkoiseksi. Sota-aikana matkustaminen etelään vaikeutui, joten hänen oli nyt löydettävä myös kotimaasta innostavia maisemia. Helsingin puistot ja puutarhat korvasivat nyt Toscanan.

Sigrid Schauman, Töölö, ajoittamaton.

Sigrid Schauman, Kaupunginpuutarhasta, 1940-luku.
 

Näyttelyssä huomaakin hienosti, miten Kaisaniemen tai Töölön maisemat ovat väreiltään ja valoltaan kuin etelän maisemia. Helsinkiläiset poppelit voisivat aivan yhtä hyvin olla ranskalaisia sypressejä Välimeren rannalta. Meidän korona-ajan retkemme Turkuun oli teemalla ”Varför Paris, vi har ju Åbo”. Ehkä juuri tämän näyttelyn teema sopikin meille hyvin. Koska Sigrid ei voinut matkustaa Toscanaan, piti hänenkin maalata Helsinkiä.

Sigrid Schauman, omakuva, 1903.

Sigrid Schauman, omakuva, ajoittamaton

Näyttelyssä on esillä 120 maalausta vuosilta 1901-1963. Itse pidin ehkä eniten näyttelyn viimeisissä huoneissa esillä olleista taiteilijan omakuvista ja muistakin muotokuvista.

101-vuotiaaksi elänyt taiteilija maalasi vielä 90-vuotiaana. Kun taiteilija oli 72-vuotiaana jälleen ollut lähdössä maalausmatkalle Ranskaan, oli hän ihmettelijöille todennut: Täytyyhän sitä ajatella omaa kehitystään ja tulevaisuuttaan.

Museon avoinnaolo ja varausehdot kannattaa varmistaa museon kotisivuilta.
 
Seuraa blogia myös Facebookissa.

Kommentit

  1. Tämän myötä tajusin, että en ole tainnut koskaan Turun taidemuseossa, vaikka rakennus sinälläänkin kyllä hyvin tuttu. Täytyypä laittaa itselleni pohdittavaksi, mukava olisi tuolla sisälläkin käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidin paljon myös yläkerran tämän hetken kokoelmanäyttelystäm, joten suosittelen, Mukava, sopivan kokoinen taidemuseo.

      Poista

Lähetä kommentti