Aalloilla

Kuten blogia jo pidempään seuranneet tietävät, olemme vuosien, tai oikeastaan vuosikymmenten aikana kiertäneet tutustumassa monissa arkkitehti Alvar Aallon suunnitelemissa kohteissa. Helsingissä sijaitsevat Aaltojen kotitalo ja ateljee olivat jääneet kuitenkin väliin. Monta kertaa vierailu oli ollut mielessä, mutta kun se olisi vaatinut ennakkoilmoittautumista, jäi se vaan aina vaan väliin. No, tämän kevään aikana viimeistään olemme kaikki tottuneet siihen, että jos johonkin museoon tai näyttelyyn haluaa, pitää sinne varata paikka ennakkoon. Vihdoin siis saimme aikaiseksi nämäkin vierailut. 

Huhtikuun lopussa vierailimme sekä Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa kotitalossa että ateljeessa. Tuolloin opastuksille otettiin vain viisi asiakasta, joten vierailu ja opastus oli suorastaan luksusta. Ihan normaaliaikoinakin tähän museoon siis pääsee vain oppaan johdolla ja ennakkovarauksella. Museota hallinnoi Alvar Aalto Säätiö. Lue ajankohtaiset tiedot vierailusta ja opastuksista täältä.

Vieraillaan siis ensin Aaltojen kotona.

Vuonna 1934 aiemmin Turussa asuneet Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Helsingin Munkkiniemestä Riihitieltä, joka oli tuolloin lähes luonnonvarainen ympäristö. Talo valmistui elokuussa 1936. Talosta tuli paitsi perheen koti, myös toimisto. 

Talon julkisivu on sekä valkeaa tiiltä että tummaa puurimaa, toimistosiipi tuota valkoista tiiltä ja kodin osassa puurimaa. Talossa on todella lämmin tunnelma, sen mittasuhteet ovat hyvin kodikkaat. Se eroaa tunnelmaltaan esimerkiksi Villa Maireasta, jonka Aalto suunnitteli 1930-luvun lopulla paitsi kodiksi, myös edustustilaksi. Mielestäni tässä Riihitien kodissa oli todellakin intiimimpi tunnelma Molemmissa kodeissa on toki todella paljon samoja piirteitä ja upeita ovat molemmat.

Rimoitukset, pylväät, juuttikangasseinät, kattoikkunat, tiilitakat, tuuletusaukot, avoimet portaikot, tarjoiluluukut… Monia Aallon arkkitehtuurille tyypillisiä asioita löytyy myös täältä. Aalto tai Aallot todellakin testasivat ja kokeilivat monia käyttämiään ratkaisuja myös omassa kodissaan ja myöhemmin etenkin kesäasunnollaan Muuratsalossa. Mitä enemmän näissä Aalto-kohteissa käy, sitä paremmin on oppinut huomaamaan ja tunnistamaan näitä ratkaisuja ja myös ymmärtämään, miten tarkoituksenmukaista Aallon arkkitehtuuri usein todellakin on. Sitä kai se funktionalismi juuri onkin?

Talossa tosiaan oli tilat myös Aallon toimistolle. Uusi toimistorakennus, Aalto Ateljee rakennettiin myös Munkkiniemeen 1950-luvulla. Kävimme samalla Helsinki-vierailulla myös siellä, joten siitä ehkä seuraava kirjoitukseni. 

Alvar Aallon ensimmäinen puoliso Aino flyygelin päällä. Aino menehtyi jo vuonna 1949 ja Alvar avioitui toimistossa työssä olleen Elsa, eli ”Elissa” Mäkiniemen kanssa. 

Kotitalossa on paljon perheen alkuperäistä esineistöä. Perinteisestä ”aalto-tyylistä” poikkeavat eniten ruokasalin tuolit. Ne Aino ja Alvar hankkivat häämatkaltaan Italiasta. 

Itse pidin yläkerran tunnelmasta. Aulatila, jossa takka, siitä avautuvat ovet wc-tiloihin ja makuuhuoneisiin sekä parvekkeelle. 

Museovierailuja, joiden jälkeen tulee harvinaisen hyvä olo!

Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät, missä ollaan menossa ja mitä ehkä tännekin tulossa.