Lisää Aaltoja Jyväskylässä

 

Tämän kesän reissupostauksissa olen jo kirjoittanut Alvar Aallon arkkitehtuurista Alajärvellä ja viime kirjoituksessa Jyväskylän lähellä sijaitsevasta Muuramen kirkosta. Jyväskylän seudulla onkin eniten Suomessa Alvar Aallon suunnittelemia kohteita. Aalto kävi koulunsa, perusti perheensä ja aloitti uransa Jyväskylässä.

Kaupungista löytyy Aallon varhaisia suunnittelutöitä kuten työväentalo ja suojeluskuntatalo, mutta myös muiden aikakausien töitä. Julkisia rakennuksia, kerrostaloja, koetalo jne. Visit Jyväskylän sivuilta löytyy hyvät listat ja reitit, jos haluaa tutustua tarkemmin seudun eri Aalto-kohteisiin. 

Tämän kesän Jyväskylä-visiitillä poikkesimme paitsi tuolla Muuramessa, myös seminaarimäellä ja museoissa. Keski-Suomen museon rakennus valmistui Alvar Aallon suunnitelmien mukaan vuonna 1961. Museo on paitsi kaupunginmuseo myös Keski-Suomen maakuntamuseo. Museossa oli vähän aikaa sitten avautunut uudistettu perusnäyttely Keskisuomalaisuutta etsimässä. 

Meidän vieraillessa museossa oli siellä myös vaihtyva näyttely Miljoonasade-yhtyeestä. Nyt sen tilalle on avautunut näyttely jyväskyläläisen Lutakon tanssisalin elämästä. Paikallisille varmasti mielenkiintoinen näyttely.

Keski-Suomen museon naapurissa sijaitsee sitten Aalto-matkailijoiden pyhiinvaelluskohde Aalto-museo. Alvar Aallon suunnitelmat museorakennukseksi valmistuivat vuonna 1973. Alakerrassa sijaitsevat lipunmyynti, museokauppa ja kahvila. 

Yläkerrassa on suuri yhtenäinen näyttelytila, jossa nyt oli keskilattialla seinäkkeet, joissa kerrottiin Aallon suunnittelemista kohteista.  

Rakennuksen korkeimmassa osassa on tämän museon helmi, säleistä rakennettu verhoilu, aivan kuten 1939 New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa. Ja kalusteet museossa ovat luonnollisesti myös Aallon. Lipunmyyjä kertoi, että museossa alkaa pian uudistustyöt, jotenkin se kyllä ansaitseekin pienen kasvojen kohotuksen. 

Näiden museoiden läheisyydessä sijaitsee Jyväskylän yliopiston kampusalue, jossa ensimmäistä kertaa tänä kesänä kävelimme. Se olikin aika hieno kokonaisuus!  Aalto voitti kutsukilpailun alueen suunnittelusta vuonna 1951. Päärakennus, kirjasto, ruokala- ja kokousrakennukset, opiskelija-asuntola, kaksi voimistelurakennusta, uimahalli, henkilökunnan asuinrakennus ja lämpökeskus rakentuivat vaiheittain 1950-luvun kuluessa. Näiden punatiilisten rakennusten ohella suunnitelmaan kuuluivat urheilukenttä, viheralueet ja kulkuväylät, sekä piha-alueet, kuten ns. Alvarin aukio.

Alueen suunnittelu ja rakennusten sijoittelu pohjautuivat amerikkalaiselle campus-periaatteelle. Kampus täydentyi vuonna 1964 uimahallin laajennuksella ja vuonna 1965 valmistuneella ylioppilastalolla. Kampusalueen eteläiseksi päätepisteeksi nousi vuonna 1971 valkoiseksi rapattu liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennus. Tälle alueelle pitäisi kyllä tulla joskus, kun rakennuksiin olisi mahdollisuus päästä kurkistelemaan myös sisälle.

Seuraavaksi nämä Aalto-ajelijat suuntasivat kulkunsa Seinäjoelle.

Seuraa blogia myös Facebookissa.