Alvar Aaltoa Seinäjoella

Alvar Aalto -bongailijoiden yksi ehdoton kohde on luonnollisesti Seinäjoki ja sen Aalto-keskus. Mekin olimme alueella kierrelleet jopa opastettuna, mutta siitä on kyllä jo yli 20 vuotta aikaa. Nyt oli aika käydä alueella uudelleen. Kiertelimme Seinäjoen arkkitehtuurikohteita heinäkuussa, jolloin osa rakennuksista oli suljettuina.

 

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, löytyi Alajärveltä nuoren arkkitehti Aallon ensimmäinen suunnittelutyö, mutta myös Seinäjoelta saattoi bongata Aallon varhaisen suunnittelutyön. Seinäjoen suojeluskuntatalon suunnitteli vasta parikymppinen Alvar Aalto. Tyyliltään rakennus on klassismia, se rakennettiin vuosina 1924-26. Nyt rakennuksessa toimii Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo.

Tunnetuimmat Seinäjoen Aalto-kohteista löytyvät pieneltä alueelta ja ne muodostavatkin hienon kokonaisuuden. Aalto-keskus muodostuu kirkosta, seurakuntakeskuksesta, kaupungintalosta, kirjastosta, teatterista ja valtion virastotalosta. Tätä kokonaisuutta on pidetty suomalaisen modernin arkkitehtuurin yhdestä hienoimmista helmistä. Eikä syyttä. Nyt tälle alueelle on rakennettu myös Seinäjoen uusi kirjastotalo, joka mielestäni oli kyllä todella onnistuneesti sijoitettu arvokkaaseen ympäristöön. 

Näkyvin ja vanhin Aalto-keskuksen rakennuksista on kirkko, Lakeuden risti. Alvar Aalto voitti vuonna 1951 suunnitelmallaan kilpailun, johon osallistui yli 40 arkkitehtiä. Alkuperäisessä arkkitehdin suunnitelmassa kirkon julkisivun piti olla mustaa graniittia. Lopulta sitä käytettiin vain kivijalassa ja kirkko rapattiin valkoiseksi. Kirkon katto tehtiin kuparista. 

Vaikka kirkkosali jo oli suhteellisen suuri noin 7000 asukkaan kaupunkiin, halusi Aalto mahdollistaa vielä suuremman väen osallistumisen kirkollisiin tilaisuuksiin. Hän suunnitteli pihan siten, että kirkon ovet avaamalla porrasmaisesti tehty sisäpihan nurmialue saattoi toimia myös tavallaan katsomona. 

 

Kirkkosali on 47 metriä pitkä ja kirkon lattia laskeutuu kohti alttaria. Opastytön kertoman mukaan tässä kirkossa avioparin ylämäki alkoi jo alttarilta lähtiessä. Kirkko on kyllä vaikuttava! Ikkunoista siivilöityy kaunis valo valkeaan avaraan tilaan. Meidän vieraillessa nousi ukkoskuuro aivan kirkon päälle ja oli jotenkin todella vaikuttavaa huomata valon muutokset kirkkotilassa.

Ukkosesta johtuen meiltä jäi väliin myös kirkon tornin huipulle meneminen. Erillisen vaikuttavan valkoisen kellotornin korkeus on 65 metriä.

Vastapäätä kirkkoa sijaitsee Seinäjoen kaupungintalo. Sen ovi oli heinäkuisena aamuna avoinna ja kannattikin mennä sisälle saakka. Infotiskin nainen kehotti käymään myös yläkerrassa ihastelemassa valtuustosalia. Tyypillistä Alvar Aaltoa! Kaupungintalo valmistui kesällä 1962. 

Ehkä kuitenkin hienoin tämän alueen tiloista oli vanha kirjasto. Aallon suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 1965. Kun uusi kirjasto valmistui vuonna 2012, ryhdyttiin tätä vanhaa kirjastoa kunnostamaan ja palauttamaan mahdollisimman alkuperäiseksi. Kirjasto oli kyllä vaikuttava. Aallon entisöityjä alkuperäisiä huonekaluja, lamput, naulakot jne. Tähän kirjastoon olisi voinut jäädä pitkäksi aikaa, siellä oli hyvä henki.

 

Vanhasta kirjastosta pääsee maanalaista käytävää pitkin tuohon 2012 valmistuneeseen Apila-kirjastoon. Sekin oli kyllä upea. Helsinkiläisen arkkitehtitoimisto JKMM arkkitehdit suunnittelema rakennus, joka edustaa oman aikamme julkista arkkitehtuuria parhaimmillaan. 

Pakko vielä mainita se, miten kaikissa näissä kohteissa henkilökunta oli poikkeuksellisen ystävällistä ja heidän esittelyistään henki hienosti arvostus tähän ympäristöön. Vanhassa kirjastossa osattiin esitellä näille Aalto-bongareille hienosti kaikki tilat ja kun siirryimme uudelle puolelle, bongasi parikin henkilökunnan edustajaa meidät ja oma-aloitteisesti esittelivät tilojaan näille turisteille. Näin se pitää ollakin! 

Seuraa blogia myös Facebookissa.