Alvar Aallon Alajärvi

Mitä yhteistä on vaikkapa Jyväskylällä, Seinäjoella ja Rovaniemellä? No, ainakin Alvar Aalto. Vuosien aikana olemme mekin kulkeneet paikassa jos toisessakin tunnetun arkkitehdin jalanjäljillä. Mutta myönnän, että vasta tänä kesänä minulle selvisi, että myös Alajärvi-niminen paikkakunta on Alvar Aalto -kaupunki. No, sinnepä sitten koronakesänä matka vei. Aaltojen lisäksi myös toinen asia innoitti Alajärvi-visiittiin.  Kolmisen vuotta sitten ihastelin Helsingin Taidemuseo HAM:ssa Eero Nelimarkan näyttelyä ja taiteilijan elämäntarinaa tutkiessani lähes ääneen ihmettelin, miten voi olla, ettemme ole koskaan käyneet Nelimarkka-museossa. Ja sehän siis sijaitsee myös Alajärvellä (tästä sitten ehkä seuraavassa kirjoituksessa). 

Alvar Aallon arkkitehtuurikohteet todellakin hämmästyttivät Alajärvellä. Niitähän oli useita ja koko Aalto-keskus oli monella tavalla aika vaikuttava ja sopusuhtainen kokonaisuus. Kiertelimme rakennuksia ja niiden pihoja kesäiltana, joten sisälle emme päässeet mihinkään. Tosin eivät paikat koronakesänä tainneet juuri avoinna ollakaan. 

Alajärvi oli arkkitehti Alvar Aallon lapsuudenperheen kesänviettopaikka ja nuoruuden kotiseutu. Hän piti paikkakuntaa henkisenä kotinaan. Mielenkiintoiseksi paikkakunnan Aalto-fanien keskuudessa tekee se, että Alajärvellä on nähtävillä arkkitehtiopiskelija Alvar Aallon ensimmäinen suunnittelutyö ja toisaalta Aallon arkkitehtitoimiston viimeinen työ. 

Alajärven nuorisoseuran talo on nuoren arkkitehtiopiskelijan ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö (yllä). Rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1919 ja talo valmistui 1920.

1920-luvulla Aalto suunnitteli Alajärvelle kunnansairaalan, joka pylväikköineen henkii italialaistyylistä klassismia. 

Alvar suunnitteli Alajärven keskustaan vuonna 1926 kodin veljelleen, maanmittausinsinööri Väinö Aallolle, ”Väinölän”. Myös tässä rakennuksessa keskeistä ovat kuistin kreikkalaistyyliset pylväät.  Myöhemmin tässä rakennuksessa toimi mm. kunnanlääkäri. Nyt se on kunnostettu kulttuuritiloiksi. 

Tunnetumpaa Aalto-tyyliä edustaa vierekkäin sijaitsevat virastorakennukset. Kunnantalo valmistui vuonna 1967. Maastoa kauniisti mukaileva rakennus, jonka ulkopuoleltakin erottaa, missä valtuustosali sijaitsee. Tänne rakennukseen olisi ollut hienoa päästä kurkistamaan sisälle. Rakennuksen sisustus kun oli luonnollisesti myös Aallon suunnittelema. 

Samana vuonna (1967) valmistui vielä tien toiselle puolelle Terveystalo, jonka yläkerrassa sijaitsivat virkamiesten asunnot. 

Kunnantalon viereen valmistui hienosti kokonaisuuteen sopiva seurakuntatalo vuonna 1970.

Nykyään tämän kokonaisuuden täydentää Alajärven kaupunginkirjasto, joka valmistui vuonna 1991. Tämä rakennus on Alvar Aallon 1933 perustaman arkkitehtitoimiston viimeinen suunnittelutyö. Rakennus suunniteltiin Aallon 1966 laatimaan hallintokeskussuunnitelmaan liittyvän asemapiirroksen ja pienoismallin pohjalta. Vuonna 1991 valmistuneen rakennuksen pääarkkitehtina toimi Heikki Tarkka ja suunnittelutyöhön osallistui myös Elissa Aalto.

Aalto-kohteidensa johdosta Alajärvi osoittautui yhdeksi tämän kesän mielenkiintoisimmista reissukohteista. 

Aivan kaupungin virastotalojen ja seurakuntakeskuksen vieressä sijaitsee toisen tunnetun arkkitehdin,  C. L. Engelin suunnittelema Gabrielin kirkko 1830-luvulta. Viereiseltä hautausmaalta löytyy Alvarin vanhempien hauta sekä Alvarin suunnittelemia muistomerkkejä. 

Yövyimme ulkonäköään monin verroin paremmassa Alvariini-hotellissa. Hotellin isännälle vitsailimme, että vomme kyllä tulla uudelleenkin hotelliin, kunhan kunta saisi uusia Aalto-rakennuksia. Niin se taitaa olla, ettei juuri muuta nähtävää meidän tyylisille turisteille siellä ollut. 

Alajärvi nimisen järven toisella puolella sitten sijaitsee se Nelimarkka-museo, minne ajelimme seuraavana  aamupäivänä - siitä sitten myöhemmin. 

Seuraa blogia Facebookissa, niin pysyt kärryillä, missä mennään.