Tuusulan Rantatiellä - museotiellä
Tuusulan
Rantatie nimitettiin vuonna 1982 museotieksi. Perusteluina olivat tien
historiallinen tausta, maisemalliset arvot ja taiteilija-asutuksen luoma
omaleimaisuus. Rantatie on reilun kolmen kilometrin mittainen ja se yhdistyy
molemmista päistään Järvenpäähän johtavalle tielle. Tie on kyllä
erityislaatuinen, sillä sen varrella – Tuusulanjärven itäpuolella siis –
sijaitsee useita miehenkiintoisia kohteita. Tämän kesän ajelulla kävimme Aleksis Kiven
kuolinmökissä, Erkkolassa ja Syvärannan lottamuseossa. Niistä kaikista kirjoitan kyllä lisää
myöhemmin. Viime kesänä kävimme Halosenniemessä ja Järvenpään kaupungin
aluleella sijaitsevissa Aholassa ja Ainolassa.
Tuusulan
Rantatien taiteilijayhteisö syntyi kirjailija Juhani Ahon myötä
1800- ja 1900-luvujen vaihteessa. Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari
Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpään kartanosta Vårbackan
huvilan, jota kutsuttiin Aholaksi. Juhani Ahon houkuttelemina alueelle muutti myös
toisia Suomen kultakauden taiteilijoita. He asuivat aluksi vuokralla.
Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui vuonna 1901. Seuraavana
vuonna valmistuivat taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja
runoilija J. H. Erkon Erkkola. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen perhe muutti
Ainolaan vuonna 1904.
Museotiestä 39/100
Tuusulan
Rantatie oli alunperin osa Helsinki–Heinola -maantietä, joka noudatteli
Tuusulanjärven kohdalla järven rantamaisemia aina Järvenpäähän asti. Rantatien
taiteilijayhteisöstä muodostui merkittävä. Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven
itärannalle 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Kaikille heille oli esikuvana
Tuusulan Syvälahden torpassa vuonna 1872 kuollut kansalliskirjailija Aleksis
Kivi.
Rantatie
houkutteli myös niitä, jotka eivät rakentaneet alueelle kotiaan. He
saapuivat lyhemmiksi ajoiksi asumaan, työskentelemään,
lomailemaan tai kyläilemään ystävien ja sukulaisten luona. Esimerkiksi runoilija Eino Leino
vieraili usein Halosenniemessä ja myöhemmin asui pitkään Rantatiellä sijainneessa täysihoitolassa. Tuusulassa ovat asuneet myös kirjailija Maria Jotuni ja professori Viljo Tarkiainen. Taiteilija Martta Wendelin muutti alueelle 1930-luvulla ja hän asui Tuusulassa elämänsä loppuun saakka.
Museotien kyltti kaipaisi kyllä vähän kohentamista. |
Kommentit
Lähetä kommentti