Wienin Ringstrassen arkkitehtuuria

Wien on hieno kaupunki. Sen arkkitehtuuri on sekä keisarillisen barokkista, uusgoottilaisen mahtavaa, 1900-luvun alun jugentyyliä tai 1990-luvun Hundertwasseria. Kaikkea riittää ja se tekee kaupungista itselleni ainakin kiehtovan. 

Kartta Wienin kaupunginmuseossa

Wien on ollut kaupunki jo roomalaisaikaina ja 1100-luvulta alkaen sen ympärille ryhdyttiin rakentamaan vallituksia ja linnoituksia. 1600-1700-lukuihin mennessä kaupunki oli kokonaan ympäröity vahvalla linnoituksella ja vartiotorneilla. 1800-luvun puolivälissä keisari Franz Josef päätti, että muurit puretaan ja näin vapautuvalle kaupunkia ympäröivälle kaistaleelle rakenetaan leveä bulevardi, Ringstrasse. Tämän kehätien ympärille nousivat myös ne Wienin nyt keskeiset ja komeat hallinnon ja kulttuurin rakennukset ja toisaalta 1800-luvun lopun wieniläisen porvariston rakennuttamat komeat asuinpalatsit. Ringstrassea kannattaa kulkea kävellen tai raitiovaunulla, sen pituus on noin 5,5 km.

Wienin kuuluisa valtionooppera sijaitsee tämän kehätien ja kävelykatu Kärtnerin kulmassa, siinä sen oikean Sacherin kahvilan vieressä. Komea uusrenessanssityylinen oopperatalo valmistui 1869 ja se avattiin Mozartin Don Giovanni -esityksellä. Meille riitti rakennuksen ihailu ulkoa, mutta sisätiloihin järjestetään myös opastettuja kierroksia. Ja onhan Wienin ooppera suosittu matkailukohde ihan esitystensäkin johdosta. Sanotaan, että tässä oopperatalossa on maailman laajin ohjelmatarjonta, tälläkin kaudella on ollut kuusi ensi-iltaa. Näin kevätlomien aikaan kannattaa varautua jo pelkästään tuon opastetun kierroksen osalta hyvissä ajoin tehtyihin varauksiin. 

 

Burggarten, Hofburg ja Neue Burg

Kehätietä myötäpäivään kierrettäessä oopperatalon vierestä löytyy Burggarten-puisto, sen laidalla sijaitseva Albertina-museo, lasinen Palmenhaus-kasvihuone sekä valtava rakennuskompleksi, jossa ovat sekä Neue Burg että Hofburg.

Hofburgin palatsi on keisariaikainen palatsikompleksi, joka toimi Itävaltaa hallinneen Habsburgin suvun hallintokeskuksena yli 600 vuoden ajan. Tässä rakennuksessa asuivat ja työskentelivät mm. keisari Franz Josef ja keisarinna Elisabeth (Sisi). Nyt kompleksista löytyvät mm. Sisi-museo, keisarillinen aarrekammio, kansalliskirjasto komeine saleineen, espanjalainen ratsastuskoulu, asemuseo jne. Lisäksi rakennuksissa on valtion virastoja, juhlahuoneistoja ja Itävallan liittopresidentin toimitilat ja virallinen asuinpaikka. 

 

Tässä kohtaa Ringstrassen toisella puolella sijaitsevat kaksi massiivista museorakennusta, taidemuseo Kunsthistorisches museum ja luonnontieteellinen museo eli Naturhistoriches museum. Rakennukset sijaitsevat vastakkain symmetrisinä ja ne rakennettiin 1870-90-luvuilla osana keisarin suunnittelemaa Ringstrassen uudistusta. Rakennukset suunnittelivat uusrenessanssityyliin arkkitehdit Gottfried Semper ja Carl von Hasenauer. Taidehistorian museo avautui 1891 ja sen tarkoitus oli esitellä Habsburgien taidekokoelmia. 

Rakennus on siis suunniteltu taidemuseoksi ja jos johonkin kohteeseen Wienissä kannattaa astua myös sisälle, niin tänne. Tosin ennakkovaraus tännekin on suositeltavaa ja joka tapauksessa väkeä riittää. Kirjoitan myöhemmin postauksen taidemuseon tarjonnasta. 

Myös luonnonhistorian museo valmistui vuonna 1891 ja ideana oli myös esitellä Habsburgien vuosisatojen aikana keräämiä kokoelmia. Keisari Franz Josef oli ollut erityisesti kiinnostunut luonnontieteistä. Me emme tällä kerralla käyneet tässä museossa, mutta lähes 40 vuotta sitten kävimme bongaamassa museosta ainakin sen kuuluisan Willendorfin Venuksen.

Ringstrassea edelleen kellon mukaan kuljettaessa tulevat vastaan komeat julkisen vallan palatsit eli parlamenttitalo ja raatihuone. Parlamenttitalo poikkeaa edellisten tyylistä, nyt ollaan Kreikassa. Rakennuksen suunnitteli uusklassismin tyyliin arkkitehti Theophil von Hansen ja rakennus valmistui 1883. Rakennus on julkisivultaan kuin antiikin temppeli pylävineen. Rakennuksessa kokoontuu siis Itävallan parlamentti eli kansallis- ja liittoneuvosto. Nämä kaikki Ringstrassen rakennukset kannattaa käydä katsomassa myös pimeään aikaan. Itse ainakin pidän, kun komeat rakennukset ovat myös hienosti valaistuja.

Seuraavana hyvin raatihuoneeksi tunnistettava uusgoottilaistyylinen kaupungin hallinnon keskusrakennus, jossa on yli 90 metriä korkea torni. Tämä valmistui samaan aikaan naapurissa sijaitsevan parlamenttitalon kanssa vuonna 1883. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Friedrich Schmidt. Tässä raatihuoneentorilla järjestetään monenlaisia tapahtumia, mm. suositut joulumarkkinat. Alkuvuodesta raatihuoneentorille järjestetään myös luistinrata. 

Kehätien varrelta löytyvät vielä mm. 1800-luvun lopulla valmistuneet Kansallisteatteri, yliopisto, pörssitalo sekä votiivikirkko. Kaksitorninen votiivikirkko on yksi Wienin näkyvimmistä rakennuksista. Sen kaksi 99-metristä uusgoottilaistyylistä tornia kun näkyvät moneen suuntaan. Votiivi-sana kirkossa johtuu siitä, että se rakennettiin uhrilahjaksi tai kiitokseksi siitä, että keisari Franz Josef selvisi puukotusyrityksestä. Kirkko valmistui vuonna 1879, samaan aikaan kun Franz Josef ja Sisi viettivät hopeahäitään. 

Ringstrasse kulkee Tonavan kanavan reunoja pitkin ja vielä laajan kaupunginpuiston, Stadtparkin laitaa. 

Edellisessä postauksessa kirjoitin Wienin pääsiäisestä

Seuraa blogia myös Facebookissa.

Kommentit

  1. Wien toden totta on upea kaupunki. Itse pidän sitä arkitehtuurillisesti Euroopan upeimpana, mutta sen lisäksi siellä on valtavasti tekemistä. Jostain syystä tuntuu vähän jakavan mielipiteitä, mutta itse viihtyisin pidemmänkin aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin huomannut, että toiset pitävät kaupunkia ehkä liian siistinä ja koristeellisena. Siitä kai puuttuu se esim. ranskalaisille kaupungeille ominainen "rouheus".

      Poista

Lähetä kommentti