Lähimatkailua - Kauttuan ruukki

Kun Uudestakaupungista lähtee kohti itää, tulee noin tunnin kuluttua Euran kuntaan. Kauttuan vanha ruukkialue paperitehtaineen kuuluu Euraan. Paikka on siis hyvinkin tuttu ja sen kautta tulee usein ajettua. Kauttuan tehdasaluetta tulee kuitenkin harvemmin ajateltua ruukkialueena, sitä kun leimaa nykyään nimenomaan paperitehdas .

Kauttuan ruukin perusti vuonna 1689 vapaaherra Lorentz Creutz Kauttuankosken rannalle. Hän oli jo aikaisemmin rakennuttanut paikalle vesisahan. Lisäksi Creutz oli ennen Kauttuan ruukkia perustanut jo Forsbyn ruukin Pernajaan sekä Teijon ruukin Perniöön. Rautaa Kauttualla ei valmistettu, vaan se tuotiin ensin Teijon masuunista ja myöhemmin Ruotsista. Kauttuan ruukissa oli aluksi kaksi ahjoa ja yksi kankivasara. Koska Eurajoki ei enää ruukin perustamisen aikoihin ollut purjehduskelpoinen, kuljetettiin raaka-aine talvisin reellä noin 40 kilometrin päästä meren rannalta. Kuulostaa kyllä todella vaivalloiselta.

Ruukin omistajan Lorentz Creutzin kuoleman aikoihin vuonna 1698 Kauttua oli Suomen neljänneksi suurin ruukki. 1700-luvulla ruukin omisti Timmin suku. Seuraava omistaja tuli 1800-luvun alussa Savosta, Anders Henrik Falck, jonka puoliso oli edellisen omistajan Parmen Timmin tytär. Falck rakensi uuden uusklassisen kartanorakennuksen, joka valmistui vuonna 1802 (nykyinen Kauttuan Klubi). Lisäksi hän rakennutti uuden kankivasarapajan sekä sahan. Myöhemmin Falckien aikana valmistui vielä työläisten asuntoja ruukkia halkovan Sepäntien varteen.

Vanhasta rautaruukista ei ole enää paljoa jäljellä. Ehkä näkyvin rakennus ruukin ajalta on nykyään ravintolana toimiva Kauttuan Klubi, joka on siis vanha ruukinkartano vuodelta 1802. Tuohon keltaiseen, uusklassismia edustavaan rakennukseen on myöhemmin 1820-luvulla tehty matalammat siipiosat. 1830-luvulta on alueella säilynyt myös puinen kellotorni. Sepäntien varren työläisasuntoja on myös säilynyt.

Vuonna 1873 ruukin osti liikemies Antti Ahlström. Vuosisadan loppuun mennessä oli ruukin toiminta menettänyt kannattavuuttaan niin, että 1880 ruukin omistaman maatalouden tuotto ohitti jo rautaruukin tuoton. Toiminta lopettiin vuosisadan vaihteeseen mennessä ja vuonna 1908 A. Ahlström Osakeyhtiö aloitti Kauttualla paperin valmistuksen. Alkoi paperitehtaan aika. Nykyäänkin toiminnassa oleva Kauttuan paperitehdas rakennettiin kartanoa vastapäätä joen varteen. Lisäksi ruukinpuistoon valmistui useita johtajien ja työntekijöiden asuntoja. Kauttualle rakennettiin myös Rauman radalta haarautuva rautatie sekä rautatieasema. Paperitehtaan ajalta Kauttuan Ruukinpuistossa onkin jo enemmän rakennuksia.

Paperitehtaan toiminnan laajeneminen näkyi 1930- ja 1940-luvulla uusina työväestölle ja toimihenkilöille tarkoitettuina asuinalueina. Yksi suunnittelijoista oli Alvar Aalto, jonka suunnitelmista toteutui mm. kuuluista terassitalo vuodelta 1938. Jokirannassa on lisäksi Aino ja Alvar Aallon suunnittelma Ahlströmin henkilökunnan sauna- ja pesularakennus, joka nykyään toimii ”designkahvilana”.

1930-luvulla paperitehtaan yhteyteen perustettiin paperinjalostustehdas, jonka nimeksi tuli Euran paperi. Seuraavassa kirjoituksessa kerronkin sitten käynnistäni Kauttuan tehtaanmuseossa.