Sikses kiva paikka

Kotimaata automatkaillessa tulee vastaan paikkakuntia, joista ei oikeastaan tiedä ennakolta mitään. Siinä sitten melkein vauhdissa googletellaan, että mitä täällä voisi olla, että kannattaisiko pysähtyä? Sillä kokemuksella tässä nyt kirjoitan vaikkapa Sysmästä. Monella foorumilla on ylistetty Vääksyn ja Sysmän välistä tieosuutta Pulkkilanharjun kautta. Sitä mekin sitten viime kesänä ajelimme. No, olihan siinä ympärillä järveä ja maisemia. Ehkä täällä lounaisrannikolla on niin tottunut, että tiet menevät veden äärellä, etten nyt oikein saanut tuon tien ylitsevuotavasta ennakkokehusta kiinni. Mutta siis tie kulkee aikanaan sitten Sysmänkin läpi. Ensimmäisenä kannattaa jarruttaa vanhan meijerin kohdalla. Siinä sijaitsee ihan idyllinen sisustusmyymälän ja kahvilan yhdistelmä, Lintan Kammari .  Kahvit juotuasi kannattaa vaikka ihan kävellä vähän keskustan suuntaan, mistä löytyy Sysmässä syntyneen laulaja Olavi Virran muistoveistos Hopeinen kuu. Olavi Virta on toki kuningas vailla vertaa...

  Tampereella Museo Milavidassa on vielä marraskuun puoliväliin saakka esillä näyttely käsilaukkujen satavuotiaasta historiasta. Näyttelyssä esillä olevat noin 50 laukkua eivät ole mitä tahansa kotirouvan kasseja, vaan oman aikakautensa klassikkoja, joita aikansa kuuluisuudet ovat käyttäneet ja olleet siten luomassa tämän asusteen muotia. Näyttelyssä selviää, millaisen käsilaukun teki tunnetuksi vaikka prinsessa Diana, Grace Kelly tai Jackie Kennedy. Aina mukana –niminen näyttely   kertoo käsilaukun satavuotisen tarinan. Aikanaan pelkästään käytännöllinen käsilaukku on vuosikymmenten aikana viestinyt kantajastaan myös monia muita asioita. Amerikkalaisen Whiting & Davis -yrityksen art deco -tyylinen metellipunos-iltalaukku 1920-luvulta. Tämän yrityksen vintage-laukut ovat nykyään haluttuja keräilykohteita. Ranskalainen iltalaukku 1920-luvulta. Englantilainen iltalaukku kuparista ja messingistä 1920-luvulta. Näitä aikakauden muotiasusteita tuotiin etenkin Turkista ja Intia...

Alvar Aalto -bongailijoiden yksi ehdoton kohde on luonnollisesti Seinäjoki ja sen Aalto-keskus. Mekin olimme alueella kierrelleet jopa opastettuna, mutta siitä on kyllä jo yli 20 vuotta aikaa. Nyt oli aika käydä alueella uudelleen. Kiertelimme Seinäjoen arkkitehtuurikohteita heinäkuussa, jolloin osa rakennuksista oli suljettuina.   Kuten aiemmin olen kirjoittanut, löytyi Alajärveltä nuoren arkkitehti Aallon ensimmäinen suunnittelutyö, mutta myös Seinäjoelta saattoi bongata Aallon varhaisen suunnittelutyön. Seinäjoen suojeluskuntatalon suunnitteli vasta parikymppinen Alvar Aalto. Tyyliltään rakennus on klassismia, se rakennettiin vuosina 1924-26. Nyt rakennuksessa toimii Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo. Tunnetuimmat Seinäjoen Aalto-kohteista löytyvät pieneltä alueelta ja ne muodostavatkin hienon kokonaisuuden. Aalto-keskus muodostuu kirkosta, seurakuntakeskuksesta, kaupungintalosta, kirjastosta, teatterista ja valtion virastotalosta. Tätä kokonaisuutta on pidetty suomalaisen m...

  Tämän kesän reissupostauksissa olen jo kirjoittanut Alvar Aallon arkkitehtuurista Alajärvellä ja viime kirjoituksessa Jyväskylän lähellä sijaitsevasta Muuramen kirkosta . Jyväskylän seudulla onkin eniten Suomessa Alvar Aallon suunnittelemia kohteita. Aalto kävi koulunsa, perusti perheensä ja aloitti uransa Jyväskylässä. Kaupungista löytyy Aallon varhaisia suunnittelutöitä kuten työväentalo ja suojeluskuntatalo, mutta myös muiden aikakausien töitä. Julkisia rakennuksia, kerrostaloja, koetalo jne. Visit Jyväskylän sivuilta löytyy hyvät listat ja reitit, jos haluaa tutustua tarkemmin seudun eri Aalto-kohteisiin.  Tämän kesän Jyväskylä-visiitillä poikkesimme paitsi tuolla Muuramessa, myös seminaarimäellä ja museoissa. Keski-Suomen museon rakennus valmistui Alvar Aallon suunnitelmien mukaan vuonna 1961. Museo on paitsi kaupunginmuseo myös Keski-Suomen maakuntamuseo. Museossa oli vähän aikaa sitten avautunut uudistettu perusnäyttely Keskisuomalaisuutta etsimässä.  Meidän v...