Ja taas kerran Ruotsi-roadtripillä

 

Jälleen kerran kesäloman roadtripimme suuntautui länteen eli Ruotsiin. Matkalla olimme kaksi viikkoa, ajopelinä oli nyt jo 59-vuotias automme ja tarkoituksenamme oli nauttia maisemista, poiketa historiallisiin kirkkoihin, nauttia puutalokaupungeista ja tutustua vähän tarkemmin myös Ruotsin länsirannikkoon. Aikanaan olimme ainoastaan poikenneet rannikolla ohikulkumatkalla, joten nyt oli kiinnostus tutustua rannikon kaupunkeihin vähän tarkemmin. Vuosi sitten olimme vastaavalla matkalla ja silloin suuntana oli pääasiassa itärannikko ja Etelä-Ruotsi.

Reittimme kulki keskisen Ruotsin poikki Vätternin itärannikkoa pitkin, siitä sitten länsirannikolle ja Fjällbackan kohdalta sitten rannikkoa etelään Halmstadiin saakka. Paluumatkalla ajelimme mm. Vätternin länsipuolelta ja Örebron kautta takaisin Tukholmaan. Laivamatkat kuljimme perinteisesti Turku-Tukholma -väliä. Päivämatkat meillä olivat ehkä meille poikkeuksellisen lyhyitä, kahden viikon aikana kilometerjä kertyi noin 2400.

Kuten viime vuonnakin, kirjoitan pääasiassa itselleni matkapäiväkirjaksi, mutta ehkä myös muillekin vinkeiksi kokemuksia matkan varrelta. Tässä ensimmäisessä postauksessa kuitenkin jotain yleistä havainnointia Ruotsista automatkailumaana.

Maisemat

Pidämme Ruotsista pitkälti sen johdosta, että etenkin Taalainmaalta etelään päin, se maisema, jossa kuljemme, on kaunis. Tällä tarkoitan kulttuurimaisemaa, rakennettua ympäristöä, kokonaisuutta. 

 

Lukemattomia vanhoja kaupunkeja, ruukkialueita, kartanoita, linnoja, kanavanvarsia sulkuineen, museorautateitä jne. Tai ne kirkot ja niiden ympäristöt! Ero kahden naapurimaan välillä on huomattava. Läntisessä naapurimaassa ympäristöjä selvästi ajatellaan kokonaisuuksina. Tulee mieleen, ettei siellä ole väliä, huolehtiiko ympäristön siisteydestä ja rakennuksista kunta, seurakunta, rautatiehallitus, yksityinen omistaja, kruunu tms., kaikki ovat kunnossa, mikään yksityiskohta ei hypi silmille. Tätä on vaikea selittää sanallisesti, vuosi vuodelta tästä nauttii Ruotsissa enemmän ja se on vaan sellaista, joka pitää itse kokea ja sille pitää antaa aikaa, että sen huomaa.

Punaiset ja valkoiset talot

Ruotsi on punamullan maa. Onhan vaikka sieltä Falunin kaivokselta sitä kuparia louhittu jo varmaan tuhat vuotta. Ja ainakin jo keskiajalta tuon kuparin jätekivestä ryhdyttiin valmistamaan jauhetta, josta maalia keitettiin. Keski-Ruotsi onkin hyvin punainen. Ja kaikki pihapiirin rakennukset maaseudullakin ovat varmasti hyvässä maalissa. Ja silti ne punamultatalotkin ovat erilaisia. Miten hienoja väriyhdistelmiä, kun ikkunapuitteet ovatkin vihreät tai harmaat tai keltaiset!

Mutta kun mennään länsirannikolle, muttuvat talot poikkeuksetta valkoiseksi tai ainakin vaaleaksi. Kuka osaisi kertoa minulle syyn tähän?

Rauhallisuus

Vuosi sitten ajelimme heinäkuussa Ruotsin itärannikolla, josta löytyy hiekkarantoja ja suosittuja matkailualueita. Ihmettelimme, missä ihmiset ovat, ehkä he sittenkin matkailevat länsirannikolla. Tänä kesänä ajelimme länsirannikolla, ja ihmettelimme jälleen. Se rauhallisuus, joka maanteillä, pikkukaupungeissa ja miksei vähän isommissakin on ollut, on aika hienoa. Ei ole stressiä parkkipaikoista, ei liikenneruuhkista, ei jonotuksista. Ehkä meidän valitsemat tiet ja kohteet eivät sitten ole niitä kaikkein suosituimpia?

Jos nyt joku joskus tökkii liikenteessä, niin ne ovat nämä ruotsalaiset "mopoautot". Eli meidän tyylisiä mopoautoja ei juuri näe, mutta sitäkin enemmän näitä aivan tavallisen auton koriin tehtyjä nuorisoautoja eli "traktoreita", joissa kyllä on se iso kolmio takana. Mutta hämmästyttävät kyllä liikenteessä, kun kulkevat vain 30 km/h ja ovat ihan tavallisen auton näköisiä.  

Missä ovat suomalaiset?

Ollaan ensimmäisen kerran autolomailtu miehen kanssa Ruotsissa lähes 30 vuotta sitten ja vuodesta 2013 lähtien lähes joka vuosi jonkin pituisella matkalla. Yksi asia mietityttää aina. Missä ovat suomalaiset tai miksi ihmeessä Ruotsin matkailumarkkinointi ei edes yritä satsata siihen, että suomalaiset matkailisivat Ruotsissa? Missä on suomenkielinen suomalaisille suunnattu matkailusivusto, missä somekanavat? Kyllä, Tukholmaa markkinoidaan, ehkä Uppsalaa ja sitten Gotlantia ja jotain Kolmårdenia. Nytkin tosiaan ajeltiin parhaana kesälomakautena kaksi viikkoa Ruotsissa ja ainoat Suomen rekisterissä olevat autot nähtiin laivasta poistuessa ja sinne ajaessa Tukholmassa. Tuntuu aika oudolta, kun maassa on niin älyttömästi nähtävää.

Mitä nähdä?

Jotta Ruotsista, kuten varmaan ihan mistä tahansa muustakin maasta, löytää niitä kivoja kohteita, pitää niistä tietää jotain ennakolta. Suosittelen lämpimästi hyvää karttakirjaa ja toiseksi kirjaa "Upplev Sverige". Se on 500-sivuinen kirja, johon on koottu maakunnittain isompia ja etenkin pienempiä kohteita, joista kerrotaan perusasiat. Kohteita kirjassa on yli 3500. Itse ainakin kaipaan juurikin sellaista opasta, jossa kohteet on merkitty karttaan ja sen mukaan sitten voi googletella lisää. Tämä on kyllä ollut matkaoppaista paras ikinä. 

Tämän lisäksi olen vuosien aikana pistänyt itselleni eri medioista ylös kohteita, jotka saattaisivat minua kiinnostaa, somesta, ruotsalaisista lehdistä, esitteistä, tv-ohjelmista jne. Oma Google-kartta tällaisille "ehkä haluan käydä" -kohteille on hyvä. 

Ruotsi on halpa maa?

Tuntuu, että tämä teema on tänä kesänä ollut ainoa, jolla Ruotsia on matkailumaana tuotu Suomessa esille. Kruunun kurssin ollessa mikä on, tilanne varmaan onkin näin. Itse en osaa ottaa tuohon kantaa, että onko se näkynyt näillä matkoillamme. No, bensa oli noin 20 senttiä litralta meidän keskihintaa halvempaa. hotellit ja ruoka, kahvi ym. oli mielestäni aika samoissa Suomen kanssa. 

Me olemme aina suosineet hotelliasumista ja kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut, suosimme Strawberry-ketjun hotelleja, joissa yöpymisen hintaan kuuluu myös illallinen. Tämä on niin meidän tyylisten automatkailijoiden helpotus, jotka emme halua päivällä käyttää aikaa ravintoloiden etsimiseen ja syömiseen. Tällä matkalla emme tosin yöpyneet kuin kolmessa tällaisessa hotellissa. Hyvissä hotelleissa kuitenkin, aamupalat ja oman kylppärin matkoillani haluan, pidän siis hotelleista.

Maksaminen ja parkkimaksut?

No, ehkä parkkimaksujen edullisuus kiinnitti huomion. Usein parin tunnin pysäköinin sai noin eurolla. Toki siihen ei kruunun kurssi kyllä ollut syynä, että ne olivat edullisempia. Jonkin verran harmia aiheuttavat erilaiset parkkimaksusovellukset. Aika monessa paikassa kyllä olivat käytössä joko EasyPark tai Moovy. Mutta näiden lisäksi monella kaupungilla oli käytössä oma parkkisovellus, joiden lataamisessa ja suomalaisten käyttäjien hyväksymisessä oli kerran jos toisenkin vähän hankaluuksia. Mutta ei meille yhtään parkkisakkoa kyllä kuitenkaan tullut.

Maksaminen on Ruotsissa ollut jo ainakin kymmenen vuotta "kontantfri", eli esimerkiksi hotellit, ravintolat, museot ym. ja yhä useammin myös kauppaliikkeet eivät enää käsittele käteistä rahaa. Kortti käy tietenkin yleensä, mutta jos harrastaa esim. kirpputoreja, romutoreja, pieniä kotiseutumuseoita tai esim. kirkkojen matkamuistokortteja, ei kortti sitten käykään. Ruotsissa on erittäin yleisessä käytössä Swish-sovellus, jota käytetään todella paljon. Ikävä kyllä, suomalaiset pankit eivät käytä Swishiä, joka helpottaisi todella paljon Ruotsi-matkailua. Vuosi vuodelta sen käyttö on yleistynyt ja monessa kahvilassa tai esim. tapahtumien pääsymaksut - tai kirkoissa näköjään kolehti - maksetaan pääasiassa QR-koodin avulla Swishillä. 

Maksamiseen liittyvä asia, jota en Suomessa ole juurikaan vielä huomannut (en tosin nyt ole juuri suuremmissa kaupungeissa käynyt ravintoiloissa), on tippaamiskulttuuri. Ruotsin ravintoloissa kortilla maksaessa joutuu lähes aina itse näpyttelemään maksupäätteeseen sen loppusumman. Joissain on vaihtoehdot valmiina 5%, 10%, 20% tippi, joissain sitten pitää itse se summa kirjoittaa. Vähän on aina hankalampi löytää sitä kohtaa, jossa sen saisi vaan kuitattua sillä summalla, joka kuitissa on hinnaksi laitettu. Ainakin kesähelteessä normaalissa pitseriassa ilman silmälaseja maksaessa kieltämättä ärsytti se, että vaihtoehdoksi oli valmiiksi jo laitettu 10% tippi. On varmaan tavallista muuallakin, mutta Ruotsissa tähän olemme eniten törmänneet.

Jatkossa siis tulen raportoimaan meidän matkasta varmaan useassa erillisessä kirjoituksessa. Niitä ja aikaisempien vuosien kirjoituksia voit löytää täältä blogista tunnisteella "Ruotsi".

Seuraava Ruotsi roadtrip 2024 -kirjoitus täällä.

Blogia Facebookissa seuratessa näet, missä ollaan nyt menossa.