Nostalgiaa myös 2000-luvulta - Suomen pelimuseo

 

Tammikuussa avautui museokeskus Vapriikissa Tampereella Suomen pelimuseo. Tai itse asiassa se avautui rahoittajilleen jo joulukuussa 2016. Museo nimittäin rahoitettiin osittain joukkorahoituskampanjalla, johon myös minä ja perheen pelaava kuopus osallistuimme. Vasta toukokuun lopussa me kuitenkin ehdimme ensimmäistä kertaa museoon. Ajankohta olikin hyvä, sillä toukokuisena lauantaina museossa oli aika hiljaista ja pelimuseon pelit olivat hyvinkin jonottamatta pelattavissa.

 

Suomen pelimuseo esittelee suomalaista pelikulttuuria ja kertoo, kuinka digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi ja kehittyi vuosien saatossa. Digitaalisten pelien lisäksi osuutensa ovat saaneet myös suomalaiset lautapelit. 

Mukana museovierailulla oli perheen ysiluokkalainen, joka on lähes koko elämänsä ajan pelannut erilaisia konsolipelejä. Nuori piti museosta, oli jopa selvästi yllättynyt sen laajuudesta. Museossa esitellään tosiaan noin sata peliä, joista lähes kaikki ovat myös pelattavina. En muista, milloin olisin ollut museonäyttelyssä, jossa käytännössä kaikki digitaaliset vempaimet myös toimivat. Ainoastaan 1980-luvun peliluolan jokin simulaattori oli saanut ”epäkunnossa”-lapun.

 

 

Pitkästä aikaa seurueemme kaikki jäsenet nautimme näyttelystä kuten nyt pelimuseossa. Oli jotenkin hieno seurata, miten 2000-luvulla syntynyt keksi heti, miten 1990-luvun tai 1980-luvun pelikoneet toimivat, vaikka tekniikka ja grafiikka ja ohjaimet olivatkin täysin erilaiset. 

 

 

Museossa kerrotaan monipuolisesti suomalaisesta peliteollisuudesta. Jos vaan malttaa, saa kuunnella ja tutustua monen pelin tai pelintekijän historiaan ja ajatuksiin. Peliteollisuutta esitellään nykypäivästä menneisyyteen päätyen sata vuotta sitten pelattuun valkoisten ja punaisten Suomi –lautapeliin. 

Museoon on tehty myös hyvinkin nostalgiset teemahuoneet vuosilta 1980, 1985, 1990 ja 1995, 2001 ja 2008. Jokaisessa huoneessa voi pelata aikakauden suosikkipeliä ja samalla muistella tuon ajan muotia, kirjoja, musiikkia jne. 

 

 

Seurueemme vietti pisimpään joulun 1980 olohuoneessa. Muistattehan, mitä moni perhe tuohon aikaan tuijotti joululomalla? Kyllä, sitä koukuttavaa tennispeliä!

Ysiluokkalaiseni hoki eniten ”niin nostalgista” sanoja näyttelyyn rakennetussa pelikaupassa hänen syntymävuodeltaan.

 

Suomen pelimuseo on Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojekti. Ja museo on siis yksi hieno lisä Vapriikin museokokonaisuudessa.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät, missä ollaan menossa nyt.