Viime keväänä avauvui Ateneumissa uusi kokoelmanäyttely. Näyttely, joka esittelee taidetta museon omista kokoelmista. Olen aika perinteisten taidenäyttelyiden ystävä ja tämä kokoelmanäyttely todellakin miellytti. Jos menen ulkomaille, toivon löytäväni niistä niin taide- kuin historiallisen museon, jotka esittelevät maan historiaa ja niin esineiden kuin taiteenkin avulla. Mielestäni Ateneumin nykyinen kokoelmanäyttely tekee juuri sitä - siis taiteen osalta.
Ripustus on runsas ja näyttävä, esillä ovat NE tunnetuimmat ja ikonisimmat maalaukset. Suomalaisen taiteen rinnalla esillä on saman ajan ulkomaisia teoksia. Ei ole vaikeaa ymmärtää yhteyksiä tai eroavaisuuksia.
Näyttelyn eri huoneilla ovat omat teemansa. Omat osionsa näyttelyssä ovat saaneet mm. maisema, ihmiset, symbolismi, muoto ja väri, kaupunki jne.
Ehkä kaikkein mielenkiintoisin osio on taiteilijoista kertova näyttelyn osa. Esillä on taiteilijoiden omakuvia tai muotokuvia kollegoistaan.
Näyttelyssä pitää tietenkin aina bongata myös "omat tutut" - eli uusikaupunkilaiset taiteilijat ja heidän työnsä Uusikaupunkilaissyntyiseltä hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanilta on näyttelyssä muutamia maalauksia.
 |
| Robert Wilhelm Ekman: Ilmatar, 1860. |
 |
| Robert Wilhelm Ekman: Kerjäläisperhe maantiellä, 1860. |
 |
| Robert Wilhelm Ekman: Pentti Lyytinen lukee runojaan savolaisessa pirtissä, 1848. |
 |
| Arvid Liljelund, omakuva. |
 |
| Arvid Liljelund: Lukeva eukko, 1883. |
 |
| Arvid Liljelund: Virttä veisaava mies, 1884. |
Tämä kokoelmanäyttely on esillä Ateneumissa aina vuoden 2020 loppuun saakka.
Minäkin pidän tästä kokoelmanäyttelystä. Kyllä kelpaisi ulkomaisille vieraille taidehistoriaa esitellä. Hieno toteutus. Tosin itse en ole niin noiden muotokuvien ystävä.
VastaaPoistaMuotokuvat yllättivät minut. Jotenkin etenkin nämä taiteilijoiden omakuvat olivatkin erityisen kiinnostavia.
Poista