Kaupunkilomailua
Tampere pääsee aina yllättämään minut leppoisuudellaan. Kaupunki on toki tuttu, siellä on usein vierailtu ja sen nähtävyydet, tapahtumat, teatterit, torit ja kadut ovat kyllä tulleet tutuiksi. Mutta silti siellä tulee joka kerta "ihan kuin ulkomailla" -fiilis. Nyt viikonloppuna runsaan vuorokauden vierailun aikana tiivistyi taas kerran hyvän kaupunkilomakohteen kriteerit. Perjantaina illalla käytiin "asioilla" Ideaparkissa, ei siitä sen enempää.
Rentouttavan hotelliyön ja -aamiaisen jälkeen kahdesta aikuisesta ja kahdesta nuoresta koostunut ryhmämme ehti kokea jos jonkinlaista. Hämeenkatu ehdittiin kävellä lähes päästä päähän, Laukontorin kalamarkkinatkin tsekattiin, Keskustorilla nautittiin kevään ensimmäiset irtojäätelöt...
Oma ykköskohteeni oli tällä kertaa Sara Hildenin taidemuseon Andy Warhol -näyttely. Se ei pettänyt. Kun vaan malttoi lukea myös näyttelytekstit, sai näyttelystä hyvän käsityksen poptaiteen mestarin elämästä ja tuotannosta. Myös nuoriso oli tyytyväinen, kun saivat taas bongattua "Simpsoneista tuttua".
Osa seurueesta kävi Pirkkahallin näyttelyssä katselemassa erilaisia menopelejä. Ja kun ei kerran Amerikkaan asti päästy tälläkään reissulla, syötiin sentään "kuin ulkomailla".
Vapriikista on tullut itselleni suomalainen suosikkimuseo. Joskus alkuaikoina koin museon vähän sekavaksi, mutta nyt tuo sama sekavuus on kääntynyt museon eduksi. Saman katon alta, samalla pääsymaksulla, voi tutkiskella luonnontiedettä, jääkiekkohistoriaa, tekniikan historiaa, Tampereen historiaa, kenkähistoriaa, leikkikalujen ja leikin historiaa... Jokaiselle jotakin. Pienetkin uudet näyttelyt tuovat aina syyn käydä kiertelemässä jo nähdytkin "vanhat" näyttelyt.
Tällä kertaa Vapriikissa oli kolme minulle uutta näyttelyä. Afroditen valtakunta kertoi antiikin ajan kaudeudesta, rakkaudesta ja erotiikasta. Meren kuohuista syntynyt Venus tai Afrodite onkin näyttelyn symboli. Kiersin näyttelyn melko pikaisesti ja ihanassa yksinäisyydessä. Hieno kevätkeli oli varmaan houkutellut ihmiset ulos. Olipa kaunis näyttely! Yksittäiset hienot esineet perinteisissä vitriineissään, mutta mukana oli myös suuria värikuvia aina kyseisen kulttuurin tai aiheen teemasta. Ja kaikkea tätä ympäröi rakkaudenpunaiset ruusut.
Toinen Vapriikin uusista näyttelyistä liittyy Suomen postimuseoon. Se kun on muuttanut Helsingin pääpostitalosta Vapriikkiin. Lopullisesti Postimuseo avautuu syksyllä, mutta nyt esillä oli jo Postimuseon teemanäyttely Kuin silloin ennen – lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana. Näyttely tuntui tutulta, vaikkei missään mainittukaan, että se olisi ollut aiemmin missään muualla esillä. No, joka tapauksessa viime kesänä kävin saman nimisessä näyttelyssä Hämeenlinnan taidemuseossa.
Kolmas minulle uusi näyttely kertoi tamperelaisista naisvaikuttajista. Hieno idea, tosin ehkä vähän tylsästi toteutettu, tosin kierrokseni oli kyllä pikainen.
Ja illan päätteeksi pääsi koko perhe vielä nauttimaan tasokkaasta koripallosta Pyynikin palloiluhallissa, hyvää viihdettä sekin.
Ei sitä aina tarvitse niin kovin kauas haikailla kaupunkilomalle!
Rentouttavan hotelliyön ja -aamiaisen jälkeen kahdesta aikuisesta ja kahdesta nuoresta koostunut ryhmämme ehti kokea jos jonkinlaista. Hämeenkatu ehdittiin kävellä lähes päästä päähän, Laukontorin kalamarkkinatkin tsekattiin, Keskustorilla nautittiin kevään ensimmäiset irtojäätelöt...
Oma ykköskohteeni oli tällä kertaa Sara Hildenin taidemuseon Andy Warhol -näyttely. Se ei pettänyt. Kun vaan malttoi lukea myös näyttelytekstit, sai näyttelystä hyvän käsityksen poptaiteen mestarin elämästä ja tuotannosta. Myös nuoriso oli tyytyväinen, kun saivat taas bongattua "Simpsoneista tuttua".
Osa seurueesta kävi Pirkkahallin näyttelyssä katselemassa erilaisia menopelejä. Ja kun ei kerran Amerikkaan asti päästy tälläkään reissulla, syötiin sentään "kuin ulkomailla".
Vapriikista on tullut itselleni suomalainen suosikkimuseo. Joskus alkuaikoina koin museon vähän sekavaksi, mutta nyt tuo sama sekavuus on kääntynyt museon eduksi. Saman katon alta, samalla pääsymaksulla, voi tutkiskella luonnontiedettä, jääkiekkohistoriaa, tekniikan historiaa, Tampereen historiaa, kenkähistoriaa, leikkikalujen ja leikin historiaa... Jokaiselle jotakin. Pienetkin uudet näyttelyt tuovat aina syyn käydä kiertelemässä jo nähdytkin "vanhat" näyttelyt.
Toinen Vapriikin uusista näyttelyistä liittyy Suomen postimuseoon. Se kun on muuttanut Helsingin pääpostitalosta Vapriikkiin. Lopullisesti Postimuseo avautuu syksyllä, mutta nyt esillä oli jo Postimuseon teemanäyttely Kuin silloin ennen – lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana. Näyttely tuntui tutulta, vaikkei missään mainittukaan, että se olisi ollut aiemmin missään muualla esillä. No, joka tapauksessa viime kesänä kävin saman nimisessä näyttelyssä Hämeenlinnan taidemuseossa.
Kolmas minulle uusi näyttely kertoi tamperelaisista naisvaikuttajista. Hieno idea, tosin ehkä vähän tylsästi toteutettu, tosin kierrokseni oli kyllä pikainen.
Ja illan päätteeksi pääsi koko perhe vielä nauttimaan tasokkaasta koripallosta Pyynikin palloiluhallissa, hyvää viihdettä sekin.
Minäkin voisin lähteä "etelänmatkalle" Tampereelle, se on kesäaikaan ihan mahtava paikka. Warhol voisi olla kiva nähtävä, samoin tuo Venus-näyttelykin Vapriikissa. Olen samaa mieltä että Vapriikissa pääsymaksulla saa nähtyä paljon kivoja juttuja ja niitä vanhojakin näyttelyitä jaksaa kierrellä.
VastaaPoistaSinulla onkin ollut monipuolinen Tampereen reissu!
Oli tosiaan. Ja kun alkaa olla viimeiset hetket, että meidän takapenkki enää täyttyy, niin sitäkin mukavampaa oli, että kaikille löytyi jotain mieluista yhden päiväreissun aikana. Seuraava vastaavan retken kohde voisikin olla sitten Jyväskylä!
Poista