Välillä vähän pääsiäiskorteista

Pääsiäiskortti 1920-luvulta.

Pääsiäiskortteja on lähetetty Suomessa jo 1870-luvulta saakka. Vanhimmat säilyneet kuvalliset pääsiäiskortit ovat vuodelta 1880. Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä uskonnollinen kuvamaailma. Erityisesti ortodoksit ovat suosineet uskonnollisia kuva-aiheita korteissaan. Ortodokseille pääsiäinen on vuoden tärkein juhla, ja siksi myös pääsiäiskorttien lähettäminen koetaan tärkeänä perinteenä.

Suomalaisten pääsiäiskortteihin ovat kuuluneet myös trulliperinteestä juontuva pääsiäisnoita sekä jänikset, pääsiäismunat ja pajunkissat. Pääsiäiskorttien noita on suomalainen ja pohjoismainen erikoisuus. Keskieurooppalaisten pääsiäiskorteissa ei noita-akkoja näy.

Pääsiäiskortti vuodelta 1908.

Vuonna 1898 keisarillisen perheen päätöksellä pääsiäiskorteilla alettiin kerätä varjoja Venäjän Punaiselle ristille. 1900-luvun alusta lähtien pääsiäiskortit ovat seuranneet aikansa yhteiskunnallisia tapahtumia. Myöhemmin pääsiäiskorttien kuva-aiheisiin heijastuivat autot, puhelimet ja muut tekniset innovaatiot.

Kortti vuodelta 1910.

Kortti 1920-luvulta

Sota-aikana 1940-luvulla kuvattiin huolia ja murheita: korteissa pääsiäispuput jonottivat asuntojonoissa tai vaatekaupan tiskillä. Pääsiäispuput ja –tiput olivat myös rintamalla.

Pääsiäisenä 1943 lähetetty kortti.

Postikorttien – myös pääsiäiskorttien – lähettämisen kulta-aikaa olivat 1910-30-luvut. Kortit koottiin kauniisiin postikorttialbumeihin, joita selailtiin vieraiden kanssa kuten myöhemmin valokuva-albumeita. 1920-luvulla monen kortin pohjalla on valokuva, jota on väritetty. Kortteja suunnittelivat myös tunnetut taiteilijat kuten Rudolf Koivu ja Martta Wendelin. Sotien jälkeen yleistyivät ulkomailta tuodut kiiltävät kortit kansainvälisine teemoineen ja aiheineen.

1920-luvun pääsiäiskorti.

1940-luvun pääsiäiskortti

Kaikkein vanhimpien korttien aiheet olivat usein uskonnollisia ja niissä esiintyi risti ja Raamattukin. Pisimpään aiheena on pysynyt muna, joka on elämän ja kevään vertauskuva. Pääsiäisjänis ei ole Suomessa niinkään tunnettu hahmo kuin Keski-Euroopassa. Meillä kukko tuo suklaamunat, kun esim. Saksassa munat tuo pääsiäisjänis.

Pääsiäispupu tuo tervehdyksiä tässä 1920-luvun kortissa.

Mämmi-aiheiset pääsiäiskortit ovat aitoa suomalaista perinnettä.
Tämä kortti on kulkenut 1940-luvulla.

Pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat säilyneet vahvoina. 1960-luvulla moni vanha perinne alkoi kuitenkin hiipua, niin myös moni pääsiäisen perinteistä.

Pääsiäiskortti vuodelta 1959.

Uusi käänne tapahtui 1990-luvun alussa, jolloin pääsiäiskorttien lähettäminen "löydettiin" uudelleen. Samaan ajankohtaan osuu myös muiden korttisesonkien, kuten joulun uusi tuleminen. Huolimatta tekstiviestitervehdyksistä tai sosiaalisesta mediasta yhä vielä jopa 1,5 miljoona suomalaista saa pääsiäisenä postitse tervehdyksen. Postilaitos on jo pitkään julkaissut pääsiäiseksi oman postimerkkiaiheen. Tänä vuonna pääsiäispostimerkissä on aiheena värikäs kukko, jonka on suunnitellut Katja Saario.

(Tämä teksti on lyhennelmä Uudenkaupungin museossa kirjoittamastani jutusta ja kaikki kortit tässä tekstissä ovat myös Uudenkaupungin museon kokoelmista. Kortit ovat esillä museon tiloissa pääsiäislauantaina, jolloin museossakin vietetään PopUp-lauantaita).