Hunajakakkujen Unesco-kaupunki Christiansfeld Tanskassa. Impalakesän 2026 roadtrip (osa 7)

Odensesta matka jatkui Jyllantiin ja sen itärannikolle. Kun matkaopas (tekoälyagenttimme) kertoi, että tässä pikkukaupungissa aika on pysähtynyt ja arkkitehtuuri poikkeuksellisen yhtenäistä, olimme tietenkin valmiina pysähtymään kyseiseen kaupunkiin, Christiansfeldiin.

Christiansfeld ei syntynyt sattumalta, vaan se perustettiin vuonna 1773 herrnhutilaisen kirkkokunnan toimesta. Kuningas Kristian VII antoi ryhmälle luvan perustaa kaupungin, joka nimettiin hänen mukaansa. Koko kaupunki rakennettiin alusta alkaen tarkan kaupunkisuunnitelman mukaan. Suunnittelu heijasti kirkkokunnan ajatusmaailmaa: kenenkään talon ei haluttu erottua joukosta, vaan kaikkien tuli olla tasavertaisia. Talot tehtiin keltaisesta tiilestä ja katot punaisesta tiilestä. Keskellä kaupunkia on aukio, jonka laidalla sijaitsevat kirkko, veljien ja sisarten asunnot sekä muut yhteisön rakennukset. Aikanaan kaupungissa elettiin hyvin tiiviissä yhteisössä, ja asukkaat olivat enimmäkseen eri alojen käsityöläisiä.

Kaupunki oli rakennettu pitkälti 1800-luvun alkuun mennessä, eikä sinne juuri pystytetty uusia taloja ennen 1920-lukua. Sen jälkeen kaupunki alkoi teollistua ja kasvaa, mutta nykyäänkin siellä on vain muutama tuhat asukasta.

Kävelimme kaupungin keskustassa, vierailimme kirkossa, museossa ja hautausmaalla sekä poikkesimme kahvilaan syömään kuuluisia hunajakakkuja, joita on leivottu samalla reseptillä jo 1780-luvulta alkaen. Alkuperäiset herkut tosin olivat kahvilasta loppu, joten päädyimme syömään herkulliset suklaakuorrutetut hunajakakut.

Aukion laidalla oleva kirkko oli pelkistetty rakennus, jossa oli iso vaalea sali, jossa ei ollut lainkaan taidetta tai koristeita – vain näyttävä kattokruunu. Tämäkin kertoo yhteisön arvomaailmasta.

Yksi vaikuttavimmista kohteista Christiansfeldissä oli sen historiallinen hautausmaa Gudsageren eli ”Jumalan pelto”, joka sijaitsee aivan pikkukaupungin laidalla. Sekin heijastaa täydellisesti herrnhutilaisen kirkkokunnan periaatteita: ehdotonta tasa-arvoa, vaatimattomuutta ja yhteisöllisyyttä, vielä kuolemankin jälkeen.

 

Hautausmaan kaikki kivet makaavat maassa, suurimmassa osassa nimet ovat jo kuluneet pois. Yhtään kukkaistutusta ei hautausmaalla ollut. Jokainen hautakivi on täysin samanlainen ja vaatimaton, sillä yhteisön mukaan ihmiset ovat Jumalan edessä täysin tasa-arvoisia riippumatta maallisesta vauraudesta tai asemasta. Miehet on haudattu hautausmaan toiselle puolelle, naiset toiselle. Sukuhautoja ei ollut.

Hautausmaa on otettu käyttöön pian kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1773, ja se on edelleen  käytössä. "Hautasumaaharrastajana" tämä kohde oli kyllä tämän Unesco-kaupungin vaikuttavin.

Vuonna 2015 Christiansfeld hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon.

Päivä ei päättynyt vielä tähän, matka jatkui vielä Saksan Flensburgiin ja urkutehtaastaan tunnettuun Aabenraan kaupunkiin. Niistä seuraavassa. 

Edellisessä kirjoituksessa oltiin Odensessa ja etenkin H. C. Andersenin talossa.  

Seuraa blogia myös Facebookissa.