Käytännön vinkkejä Venetsia-reissulle

Illalla Venetsia hiljenee. Vain kanaalia ajavat vesibussit, paloveneet, ambulanssit ym. pitävät ääntä. Kuva on hotellihuoneemme ikkunasta. 

Jokaisella Venetsiassa käyneellä on varmasti omat vinkkinsä, ja täytyy myöntää, että tällä yhden – kahden kerran kokemuksella asiantuntemus ei vielä aivan matkaoppaan tasolle yllä. Siitä huolimatta tässä muutamia vinkkejä, jos suunnittelet vastaavaa matkaa Venetsiaan.

Saapuminen kaupunkiin 

  

Lentokentällä on selkeät opasteet vesibussien ja vesitaksien terminaaliin.

Venetsian lentokenttä sijaitsee mantereen puolella, Mestren alueella. Lentokentältä pääsee kaupunkiin maanteitse bussilla ja taksilla tai vesitse vesitaksilla tai vesibussilla. Itse ainakin koin, että vesibussimatka lentokentältä kaupunkiin oli olennainen osa tätä merkillistä kaupunkikokemusta. Lentokentän ja kaupungin välillä liikennöi Alilaguna-niminen vesibussiyhtiö. Siihen tarvitaan oma lippunsa, sillä kaupungin julkisen liikenteen vaporetto-liput eivät käy lentokenttälinjoilla.

Lentokentän veneterminaali, mistä lähtevät venetaksit ja vesibussit.

Alilagunan vesibussit liikennöivät kahta eri linjaa, sinistä ja oranssia. Kesäaikaan käytössä taitaa olla myös punainen linja. Oranssi linja kulkee suoremmin pääsaarelle ja Rialton sillan suuntaan, kun taas sininen poikkeaa matkalla muun muassa Muranossa ja Lidossa ennen saapumistaan pääsaarelle ja rautatieasemalle. Kannattaakin tutkia etukäteen, missä oma hotelli sijaitsee, ja valita sen perusteella lähin pysäkki ja sopivin vesibussireitti.

Sinisen Alilaguna-linjan päätepysäkki - tai lähtöpaikka - rautatieaseman lähellä.

Meille oranssi linja olisi ollut nopeampi vaihtoehto, mutta koska suora Finnairin lento saapui Venetsiaan jo aamuyhdeksältä, valitsimme tarkoituksella pidemmän reitin eli sinisen linjan. Se pysähtyi muun muassa Muranossa, Lidossa ja useilla muilla pysäkeillä ennen päätepysäkkiään rautatieaseman vieressä, jossa mekin jäimme pois. Paluumatkalla käytimme oranssia linjaa.

Matka oli jo itsessään mielenkiintoinen. Lentokentän ja kaupungin välillä kuljetaan paaluin merkityllä väylällä, ja samalla sai heti ensikosketuksen esimerkiksi Venetsian näyttäviin venetakseihin, joita näkyi matkalla kymmeniä. Olihan se hienoa saapua Venetsiaan vesitse. 

Lentokentällä on hyvät opasteet veneterminaaliin, josta lähtevät myös vesitaksit kaupunkiin. Isommalle seurueelle vesitaksi saattaisi tulla jopa edullisemmaksi tavaksi matkustaa lähelle omaa hotellia. Edestakainen Alilaguna-lippu maksoi 32 euroa henkilöltä.

Vaporetto-vesibussit

Venetsiassa tulee käveltyä paljon, vaikka käyttäisi vesibussejakin. Vaporetot ovat kuitenkin kätevin tapa liikkua erityisesti eri saarten välillä. Laitureilta löytyy lippuautomaatteja sekä kioskeja, joissa voi asioida henkilökunnan kanssa. Tarjolla on kertalippuja, jotka ovat voimassa 75 minuuttia, sekä vuorokausilippuja (24 h, 48 h ja 72 h). Liput pitää kuitenkin aina leimata automaatissa laiturille mentäessä.

Rautatieaseman ja Piazzale Roman lähistön alueet ovat vilkkaita, koska suurin osa matkailijoista saapuu kaupunkiin junalla tai autolla. Hotellimme oli taustalla näkyvän sillan vieressä. Lähistöltä oli hyvät yhteydet mm. vaporetolla.

Jo kahden vuorokauden kokemuksella huomasi, että lipuntarkastajia liikkuu, joten lippu kannattaa ehdottomasti hankkia. Kertalipun hinta on 9,50 euroa ja vuorokausilipun 25 euroa.

Kannattaa ainakin kerran matkustaa linjalla 1, joka kulkee Canal Granden läpi. Sieltä kaupunki ja erityisesti kanaalin varrella sijaitsevat palatsit näyttävät parhaimmilta juuri veden suunnasta katsottuna. Muuten niitä ei juuri pääse näkemään samalla tavalla.

Vaporetto-pysäkit erottuvat hyvin.

Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että myös vesibussit voivat olla ruuhkaisia. Erityisesti saarille, kuten Buranoon ja Muranoon, kulkevat vaporetot liikennöivät harvemmin ja voivat täyttyä suosituimpina aikoina.

Vesibusseissa on sisällä istumapaikkoja, mutta monet seisovat keskiosassa ulkona, koska siitä on mukava seurata liikennettä ja katsella maisemia. Myös vesibussin takaosassa on muutamia ulkona olevia istumapaikkoja.

Venetsiaan saavutaan toki myös autolla tai junalla. Kävimme itse kaupungissa päiväretkellä omalla autolla vuonna 2007. Mantereelta kaupunkiin johtaa pitkä silta, jonka päässä sijaitsee suuri parkkihalli, johon autot jätetään. Sen lähellä oleva Piazzale Roma on paikka, johon esimerkiksi bussit tuovat matkustajat. Venetsia on käytännössä täysin autoton kaupunki. Myös rautatieasema sijaitsee aivan aukion läheisyydessä.

Hotelli

Hotellimme oli tämä vaaleanpunainen rakennus, yläkerroksen vasen ikkuna meidän. 

En voi juuri esitellä tai suositella eri hotelleja, sillä kokemusta on vain yhdestä: Hotel Abbaziasta. Siihen valintaan olimme kuitenkin erittäin tyytyväisiä. Moni valitsee edullisemman vaihtoehdon ja majoittuu mantereen puolella Mestressä, mutta minä halusin tällä kertaa yöpyä itse kaupungissa ja kanaalin varrella.

 

Hotellin sijainti oli erinomainen. Se sijaitsi lähellä rautatieasemaa, joten yhteydet esimerkiksi vesibusseille olivat hyvät. Hotellin kohdalla oli myös yksi Canal Granden neljästä sillasta. Vaikka hotellissa ei tullut vietettyä paljon aikaa, oli iltaisin ja aamuisin hienoa katsella ikkunasta sekä sillan että kanaalin vilkasta liikennettä.

 

Hotel Abbazia on entinen luostari, joka sijaitsee aivan rautatieaseman läheisyydessä. Ensimmäisenä aamuna, joka sattui olemaan pääsiäismaanantai, ajattelimme aamupalan olevan poikkeuksellisen juhlavasti katettu pääsiäisen vuoksi. Makeita leivonnaisia oli tarjolla kymmeniä erilaisia. Sama tyyli kuitenkin jatkui myös muina aamuina. Erilaisia lehtitaikinasta valmistettuja suolaisia ja makeita leivonnaisia sekä kakkuja oli tarjolla yli 30 lajia joka aamu – normaalin aamupalavalikoiman lisäksi.

Vaikkei kaikkia herkkuja ensimmäisten aamujen jälkeen enää jaksanut maistella, oli pelkästään niiden katselu jo elämys. Itse ainakin arvostan tällaisia pieniä yksityiskohtia, joista tulee hyvä mieli.

Viimeiset muut vinkit 

Viimeisenä vinkkinä suosittelen vielä yhtä nähtävyyttä: Dorsoduron kaupunginosassa, keskellä Venetsiaa sijaitsevaa San Pantalonin kirkkoa. Kirkossa, johon ei ole sisäänpääsymaksua, on yksi maailman suurimmista kankaalle maalatuista öljymaalauksista. Yli 500 neliömetrin laajuinen maalaus on tosiaan maalattu kankaalle, joka on kiinnitetty kirkon kattoon.

Taiteilija Giovanni Fumiani maalasi teosta yli 20 vuoden ajan 1680-luvulta alkaen. Maalaus esittää Pyhän Pantalonin marttyyrikuolemaa. Hän oli varhaiskristillinen lääkäri ja marttyyri, jota pidetään muun muassa parantajien, lääkäreiden ja kätilöiden suojeluspyhimyksenä.

Legendan mukaan Fumiani olisi kuollut pudottuaan telineiltä juuri tätä maalausta tehdessään.

Jotenkin tämä kirkkovierailu oli yksi koko matkan vaikuttavimmista kokemuksista. Yksinkertaisen julkisivun takaa löytyi tällainen upea elämys, eikä kirkossa ollut juuri lainkaan muita vierailijoita. Sujauttamalla euron pyhimysalttarin lippaaseen sai kirkon valot syttymään, jolloin noin 25 x 50 metrin kokoinen kattomaalaus tuli hienosti näkyviin.

"Kirkonkattoselfie"

Muuta

On täysin totta, että Venetsiassa ei ole autoja, polkupyöriä eikä oikeastaan mitään muutakaan pyörillä liikkuvaa. Rautatieaseman edustalla näkee käsikärryjä työntäviä miehiä, jotka tarjoavat matkalaukkujen kuljetuspalvelua. Kannattaa siis varautua siihen, että matkalaukkuja joutuu kantamaan paikasta toiseen.

Olemme itse viime vuosina matkustaneet lentäessä pelkillä käsimatkatavaroiksi hyväksyttävillä repuilla, ja suosittelen samaa myös Venetsiaan. Matkalaukkujen vetäminen kapeilla kujilla ei näyttänyt kovin houkuttelevalta, eikä kaarevissa silloissa ole luiskia tai ramppeja, ainoastaan portaita.

Venetsia on viime vuosina ottanut käyttöön pääsymaksun päiväturisteille. Maksu koskee päiväkävijöitä, jotka eivät yövy kaupungissa. Se on voimassa tiettyinä päivinä vuoden aikana, joten asia kannattaa selvittää etukäteen. Maksua myös valvotaan. Lisätietoa löytyy täältä.

Venetsia on erikoinen, ainutlaatuinen ja ihmeellinen kaupunki. Sen historia on vaikuttava, ja kaupungista löytyy paljon muutakin nähtävää kuin vain tunnetuimmat turistinähtävyydet. Halpa matkakohde se ei ole, mutta toisaalta on helppo ymmärtää, että turistit jättävät kaupunkiin valtavan jäljen ja kaupungin alkuperäiset asukkaat ansaitsevat siitä oman korvauksensa.

 

Löydät kaikki Venetsia-kirjoitukseni "Venetsia" -tunnisteella. Seuraa blogia myös Facebookissa.