Rodin ja Japanomania Ateneumissa

 

August Rodinin näyttely houkutteli meidätkin vierailulle Ateneumiin. Muistelimme mieheni kanssa, miten opiskeluaikoina, joskus vuosikymmeniä sitten, kävimme katsomassa elokuvan, joka kertoi kuvanveistäjä August Rodinin ja hänen oppilaansa ja myöhemmin rakastajattarensa Camille Claudelin suhteesta. Tuon 1980-luvun elokuvan jälkeen olimme jotenkin aina huomioineet Rodinin veistokset tai hänestä kertovat kirjoitukset. Sitenhän se aina menee, että tieto taideteoksen tai taiteilijan taustoista lisää kiinnostusta. Niin ainakin meillä.

Ateneumissa on siis toukokuun 8. päivään saakka esillä ranskalaisen kuvanveistäjä August Rodinin veistoksia. Näyttely kattaa Rodinin veistoksia varhaisteoksista myöhäistuotantoon. Kun taiteilijan teoksia esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle 1800-luvun lopulla, herättivät ne hämmennystä. Teoksia pidettiin liian realistisina ja rohkeina, hänen tyylinsä oli jotain uutta.
Näyttelyä on laajennettu myö paikallisella aspektilla. Siinä tarkastellaan myös kuvanveistäjän suhdetta hänen suomalaisiin oppilaisiinsa, Sigrid af Forsellesiin ja Hilda Flodiniin. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Tukholman Nationalmuseetin kanssa ja valtaosa teoksista on lainassa Pariisin Rodin-museosta. Näyttely kiinnosti talvilomalauantaina muitakin. Väistämättä tuli olo, että näyttely olisi ansainnut vielä avarammat tilat. Veistoksia kun olisi mukava tarkastella vähän kauempaa, eikä koko ajan peläten törmäävänsä johonkin niistä. Mutta kyllä, vaikuttaviahan ne veistokset olivat.

Näyttelyssä ei saanut valokuvata, on siis tyydyttävä museokaupan Ajattelija-teemoihin.
Mutta se, mikä Ateneumista jäi erityisesti mieleen, oli Japanomania-näyttely. Se oli jälleen näyttely minun perinteiseen makuuni. Laaja näyttely esittelee japanilaisen kulttuurin ja taiteen vaikutuksia pohjoismaiseen taiteeseen. Näyttely on monipuolinen katsaus niin maalaustaidetta, taideteollisuutta, tekstiiliteollisuutta kuin vaikka postikorttitaidettakin.

Japanin avautuminen 1860-luvulla herätti suuren kiinnostuksen Itä-Aasian kulttuuriin ja japanilaisen taiteen sekä esineistön keräilystä tuli varsinainen muoti-ilmiö. Tällä oli vahva vaikutus kuvataiteisiin, muotoiluun, käsitöihin ja muotiin. Itämainen taidekäsitys rantautui myös pohjoismaihin. Suomessa japanomania sai valtaansa niin Albert Edelfeltin kuin Helene Schjerfbeckin. Ja mikä yllätys tällaiselle Vincent van Gogh-fanille olikaan nähdä jälleen kolme ihan "uutta" Vincentiä Helsingissä. Japanilaiset  puupiirrokset innostivat myös Vincent van Goghin kuvaamaan luonnon pieniä yksityiskohtia. Myös ranskalainen Claude Monet matkusti Osloon maalaamaan talvista tunturimaisemaa japonismin hengessä. Näyttely oli todella monipuolinen, kaunis ja kiinnostava.
Ja se ainoa valokuvaamisen salliva paikka Ateneumissa. Japanomania-kuvauspiste.
Ja olihan siellä myös vanha tuttu Kaarina Kaikkonen. Taiteilija on toteuttanut Ateneumin sisäpihalle ja rakennuksen viereiseen puistikkoon kaksi tilataideteosta. Tuttuun "paitatyyliinsä".

Kommentit

  1. Molemmat näyttelyt vaikuttavat mielenkiintoisilta ja ovat saaneet paljon positiivista mainosta. Kiva tuo Japanomanian kuvauspiste. Minä taidan kuitenkin odottaa sinne Modiglianin näyttelyyn saakka ennen kuin suuntaan seuraavan kerran Helsinkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja nythän siellä avautui myös uusi peruskokoelman näyttely. Uutisten perusteella sekin näytti mielenkiintoiselta.

      Poista
  2. Oliskohan mahd. tehdä oma paitateos ensi vuonna? Mulla olis paljon paitoja (hauki sun muita)
    -Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Katja minulta kysyt, niin mielestäni paitainstallaatiot ovat niin monta vuotta jo olleet Kaarina Kaikkosen tuotemerkki, että jotain muuta pitäisi keksiä.

      Poista

Lähetä kommentti