Nopea tie taivaaseen - Tallinnassa

Kun oli kuljeskellut jo yli neljä tuntia Tallinnan lentosataman museossa, ei edes tämän perheen innostus enää riittänyt samana päivänä Kumu-vierailuun. Päätimme siis vähän ajella katselmaan, miltä kaupunki näyttää keskustan ulkopuolella. Sää oli vähän pilvinen ja sumuinen, mutta päätimme silti käydä kääntymässä Tallinnan TV-tornin luona. Matka kulki Piritan rantakadun kautta.

Koska kerran Tallinna oli meille entuudestaan vieras paikka, heräsi koko ajan halu tulla kaupunkiin uudelleen kesällä.
 
Pirita - totta kai Birgitastahan se nimi tulee! Pitihän sitä sitten käväistä myös katsomassa vastaan tulleet luostarin rauniot. Pyhän Birgitan luostari rakennettiin 1400-luvun alussa ja se tuhoutui jo seuraavan vuosisadan lopulla. Komea paikka, mutta alue oli juuri nyt suljettuna "maaston mutaisuuden" johdosta. Sinnekin on siis mentävä kesällä uudelleen.

Jatkoimme matkaamme kohti televisiotornia. Tie kulki metsämaastossa sijainneen hautausmaan vieritse.
Televisiotorni on todellinen neuvostoajan luomus. Se valmistui Moskovan olympialaisten aikaan vuonna 1980. Piritan satamassahan kisattiin olympialaisten purjehdukset. Päätimme käydä katsomassa tornia lähempää. Yllätys oli suuri, kun avasimme oven sisääntuloaulaan. Ensimmäisenä avautui eteen moderni lahjatavakauppa ja ystävällinen opas, joka houkutteli meidät peremmälle. Aulassa luvattiin, että pääsisimme nopeasti taivaaseen. Pakko se sitten oli kokeilla.

Televisiotorni on 314 metriä korkea ja sen näköalatasanne sijaitsee 175 metrin korkeudessa. Torni jouduttiin sulkemaan kokonaan yleisöltä 2000-luvun alussa turvallisuuspuutteiden johdosta. Pari vuotta sitten se torni avautui jälleen kunnostettuna. Tornin alakertaan ja näköalatasanteelle oli tehty jos jonkinlaista digitaalista ja 3D-vempainta.
 
Aulassa oli mahdollisuus leikkiä televisiotoimittajaa, lähetys kuvattiin ja sen saattoi lähettää itselleen sähköpostilla. Toimi. Näköalatasanteella (josta juuri tällä kertaa ei näkynyt maisemia) oli erilaisia valkoisia muovihärveleitä ruutuineen, joista saattoi löytää vaikka mitä tietoa Tallinnasta, ympäröivästä maisemasta tai paikan historiasta.
 
 
Myös suoraan alas saattoi kurkistella lattiasta avautuvista aukoista.

Paikka oli todella positiivinen yllätys, jopa ilman maisemaa. Eli siis täälläkin pitää käydä kesällä - tai ainakin kirkkaalla säällä - uudelleen.

Kommentit

  1. Voisi olla että minua nuo lattiassa olevat aukot hieman hirvittäisivät, hirvittävät jo näin kuvasta katsottuna.... :S

    VastaaPoista

Lähetä kommentti