Alvar Aallon jäljillä Rovaniemellä

Tämän vuoden ajeluilla oli jälleen tavoitteena "suorittaa" ennen näkemättömiä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelmia kohteita. Joistain niistä olenkin jo kirjoittanut, jatketaan lopuilla seuraavissa kirjoituksissa. Täytyy myöntää, että innostus kirjoittamiseen vähän hiipui, kun Jari Järvelän romaani Aino A. ilmestyi ja sitä olemme yhdessä kuskin kanssa kuunnelleet. Se kun pisti omatkin ajatukset vähän uusiksi. Oliko Alvar oikeasti kirjan antaman kuvan mukainen, oliko Aino sittenkin niin monen idean ja suunnitelman taustalla? Totta tai ei, kirja on hyvä muistutus siitä, miten monen nimilaattaan kaiverretun miehen nimen takana vaikuttaa myös vähemmälle huomiolle jääneet naiset. 

Kesän autoreissu oli tosiaan nimetty "Rovaniemen kautta Kotkaan" -matkaksi. Molempiin kaupunkeihin mentiin pitkälti Aallon jalanjäljillä. Aloitetaan siis Rovaniemeltä.

Rovaniemen asemakaava ja Helsingin Finlandia-talo ovat varmaan niitä asioita, jotka jo joskus lapsuudesta lähtien olen yhdistänyt nimeen Alvar Aalto. Muistelen, miten kiehtovalta on kuulostanut se, että joku kaupunki on rakennettu poron muotoon. Rovaniemen keskusta tuhoutui käytännössä kokonaan Lapin sodassa 1944, kun saksalaiset polttivat kaupungin. Alvar Aalto laati tuhoutuneelle kaupungille uuden asemakaavan, joka siis oli kuin poron pää sarvineen. Tämän voi nykyään tällainen maallikko havaita oikeastaan vain kaupungin kartasta, mutta Aalto suunnitteli kaupunkiin vuosien aikana myös rakennuksia, joita siis nyt bongailimme. 

Arkkitehti Alvar Aallon päätyö Rovaniemellä on kaupungin kulttuuri- ja hallintokeskus eli Aalto-keskus. Tässä kompleksissa sijaitsevat vierekkäin Rovaniemen kaupungintalo, kaupunginkirjasto sekä Lappia-talo. 

Näistä ensimmäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965. Tutut ovenkahvat, muistakin Aallon kirjastoista tuttu tapa sijoittaa lukutiloja muista tiloista alemmalle tasolle, kauniit kalusteet ja valaisimet, luonnonvalon huomioiminen - viimeistelty kokonaisuus.

Lappia-talo, eli kongressikeskus ja kulttuuritalo, jossa myös Rovaniemen teatteri toimii, valmistui vuonna 1976. Tuttua vaaleaa tiiltä ja keraamista sauvatiiltä. Lappia-talo oli heinäkuisena iltapäivänä kiinni, joten sisälle kurkimme vain ikkunoista. 

Uusimpana Aalto-keskuksen taloista valmistui kaupungintalo vuonna 1986. Sen viimeisteli miehensä kuoleman jälkeen hänen toinen puolisonsa arkkitehti Elissa Aalto. Kaupungintalossakaan emme käyneet, oven ulkopuolella jonotettiin koronarokotukseen.

Näiden suurten julkisten rakennusten lisäksi Alvar Aalto suunnitteli myös asuinrakennuksia Rovaniemelle. 

Alvar Aallon suunnittelemaa ja 1965 valmistunutta Ahon kauppiasperheen kotia, Maison Ahoa on luonnehdittu pohjoisen esimerkiksi Aallon yksityistalojen sarjassa. Se, kuten edeltäjänsä Villa Mairea ja Maison Carré suunniteltiin perheelle, jonka omistuksessa oli suuri yksityinen taidekokoelma. Maison Aho on monen muunkin Aallon yksityistalon tapaan julkisivultaan hyvin eleetön ja muurilla suojattu. 

Tilaajansa mukaan Ahon asuinliiketaloina tunnetut Aallon suunnittelemat kolme punatiilistä 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun kerrostaloa sijoittuvat kaikki samaan kortteliin Rovaniemen keskustassa Koskikadun ja Jaakonkadun varrelle. 

 

Ajelimme katsomaan myös hieman keskustan ulkopuolelle Korkalonrinteen asuinalueelle. Tätä aluetta on kutsuttu Rovaniemen Tapiolaksikin. Rovaniemen kauppala sopi vuonna 1957 Asuntosäätiön kanssa, että Korkalorinteen alueelle rakennetaan Alvar Aallon suunnittelema, kerros- ja rivitaloja sisältävä puutarhakaupunkimainen asuntoalue.  Vuonna 1958 valmistuivat ensimmäiset talot. 

Talojen suunnittelussa ja sijoittelussa Aalto halusi ottaa huomioon pohjoiset olosuhteet. Kerrostalojen sijoittelulla arkkitehti halusi suojata puistomaista piha-aluetta pohjoisen kylmyydeltä, joten se sijoitettiin talojen eteläpuolelle. Myös asunnot ja niiden ikkunat sijoitettiin mahdollisimman paljon etelän suuntaan. Limittäin sijoittuvat ikkunat vaikuttavat myös siihen, ettei asunnoista olisi näkymää toisiin. 

 

Seuraava kesäreissun Aalto-kohde olikin vain yksittäinen tyyppitalo, mutta miten mielenkiintoisessa paikassa Nurmeksen ja Lieksan välissä. Seuraamalla blogia Facebookissa, pysyt ajan tasalla.

  

Tässä blogissani kymmenen vuoden aikana esiteltyjä muita Aalto-kohteita:

Villa Skeppet Tammisaaressa

Aallon ateljee Helsingissä

Aaltojen kotitalo Helsingissä

Seinäjoen Aaltoja

Aalto-museo Jyväskylässä

Muuramen kirkko

Alvar Aallon Alajärvi

Villa Kokkonen

Kouvolan Inkeroinen

Villa Mairea on saanut kaksikin postausta, vuonna 2014 ja 2021

Muuratsalon koetalo

Kauttuan ruukin alueelta olen kirjoittanut muutamaan kertaankin, vuonna 2013 ja 2015

Paimion Parantola