Sikses kiva paikka

Haapsalusta ajettaessa kohti Rohukülan satamaa (josta taas pääsisi Hiidenmaalle tai Vormsin saareen) näkyy tien vieressä kartanon rauniot. Raunioiden vierestä taas avautuu laaja, satojen hehtaarien kokoinen vanha Neuvostoarmeijan sotilaslentokenttäalue. Nykyisen rauniolinnan paikalla oli pienempi, 1600-luvulla valmistunut kartano, jonka 1800-luvun lopulla omistanut Ewald von Ungren-Stenberg oli vieraillut Saksassa Merseburgin linnassa ja rakastunut linnan tyttäreen. Tytär ei halunnut jättää isänsä kaunista linnaa, joten sulhasehdokas päätti rakennuttaa linnan kopion. Työt aloitettiin vuonna 1893. Muutaman vuoden kuluttua linnan runko ja katto olivat valmiina. Sisustustyöt olivat kesken, kun Ewald sai suruviestin, morsian oli kuollut. Myös Ewald kuoli 1900-luvun alussa. Kartano jäi hylyn haltuun, kärsi jo ensimmäisessä maailmansodassa ja lopulta Neuvostovallan aikana. Kun viereistä Kiltsin lentotukikohtaa rakennettiin, käytettiin siihen myös kiviä tästä kartanolinnasta....

Viron rautatiemuseo sijaitsee Haapsalussa, jonne ei siis enää kulje edes rautatietä. Museon arvo onkin hienossa rakennuksessa, joka on kaupungin vanha rautatieasema 1900-luvun alusta. Asema oli käytössä vuoteen 1995 saakka. Sitten junaliikenne loppui, rataosuus myytiin yksityiselle ja raiteet purettiin. Asemalaituri on 216 metriä pitkä. Legendan mukaan sen takia, ettei tiedetty, mistä vaunusta tsaari nousi junasta alas. Sisällä asemarakennuksessa on pieni museo. Kolmen euron pääsymaksulla pääsee tutustumaan Viron rautatiehistorian esineisiin, valokuviin ja filmeihin. Jotain toiminnallisuuttakin sentään - lipunmyyjä tuli myymään meille "leikkiliput", jotka sitten saimme itse rei´ittää.

Haapsalun tunnetuin ja varmaan historiallisesti tärkein nähtävyys on piispanlinna ja tuomiokirkko, joiden ympärille kaupunki on rakentunut. Linnan käytäviin ja kellotorniin pääsee muutamalla eurolla kiertelemään, samoin tuomiokirkkoon.   Jonkun verran näyttelyteksteissä kerrotaan linnan historiasta, sen muurien sisällä tapahtuneesta ja siellä asuneista. Mutta itselleni ainakin itse rakennus ja sen muurit ja portaat riittivät tällä kertaa. Linnan alueella järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia. Linnan holveissa kerrottiin mm. alkemisteista. Ja jokaisessa kartanossa ja linnassa kuuluu olla se valkoinen rouva. Linnan valkoinen daami näkyy joka vuosi elokuun kuutamoyönä tuomiokirkon ikkunassa. Sitä varten on toki oma tapahtumansakin.   Vanhojen vallihautojen paikalla näytti olevan ihan mielenkiintoisen näköinen leikkipuisto teemaan sopivine välineineen. Osa seurueesta jaksoi kiivetä vielä yhdet keskiaikaiset kiviraput. Kellotornin 38 metrin korkeudesta ...

Haapsalu on viehkeä pikkukaupunki, jota meri ympäröi vähän joka suunnalta. Kaupunki on perustettu jo keskiajalla, 1279. Vanhan kaupungin keskusta on pieni, sitä hallitsee vanha piispanlinna (josta hieman myöhemmin). Kauniita matalia puutaloja ja kapeita yksisuuntaisia katuja. Vanhan kylpyläkaupungin leima tulee ilmi parhaiten rantapromenadilla, joka on joitakin vuosia sitten kunnostettu todella hienoksi. Rantapromenadilta löytyvät vanha aurinkokello, jääkarhupatsas, huvimajoja, laululava, Tsaikovskin penkki sekä koristeellinen Kuursaal, joka toimii yhä rantaravintolana. Haapsalun kuuluisan terveysmudan löytäjänä pidetään sotilaslääkäri tohtori Carl Abraham Hunniusta, joka avasi Haapsalussa kansainvälistä kiinnostusta herättäneen mutahoitolan jo vuonna 1825. Tämä oli siis kaupungin ensimmäinen terveyskylpylä. Siitä saakka Haapsalu on houkutellut kylypylävieraita mukaan lukien vanhat Venäjän tsaarit.  Haapsalun matkailuesitteen mukaan promenaadille 1800-luvun ...

Ajomatka Tallinnasta Haapsaluun sujuu joutuisasti noin puolessatoista tunnissa. Matkan varrelta löytyisi varmaan monenlaista, ainakin jos menisi "rannan" kautta. Me poikkesimme puolivälissä matkaa (ihan päätietä siis) Ristin kylässä. Ristin entisen rautatieaseman pihalla on vaikuttava muistomerkki. Yksinkertainen, mutta sisältää paljon Ristin rautatieasemalta vietiin Neuvostomiehityksen aikana Siperiaan suurin osa tämän seudun kyyditetyistä, lähes 3 000 ihmistä. Viljar Anskon suunnittelema muistomerkki “Rautatiekiskot muistavat…” on sijoitettu pienelle asemalaiturille, jolle johtavat sen molemmista päädyistä kiviportaat. Laiturin neljästä kulmasta kohoaa ylös neljä rautatiekiskoa, joita yhdistää ennen huippua kiskoista tehty kaksoisristi. Rautatietä tästä ei enää kulje. Vanhan rautatien tilalla kulkee sen sijaan pyörätie.  Tallinnan ja Haapsalun välinen rautatie kun päättyy Riisipereen. Nyt Riisiperestä Haapsaluun pääsee rautatien paikalla kulkevaa "Tervis...