Sikses kiva paikka

Harvinainen arkivapaapäivä samaan aikaan minulla ja miehellä. Minä voitin. Kulttuuriajelulle siis. Keli oli kyllä yksi vuoden tylsimmistä, tosin onneksi se kaikki, mitä pimeässä päivässä taivaalta alas tuli, oli kuitenkin vettä. Aamu (aamupäivä) aloitettiin kuitenkin tuhdilla amerikkalaisella aamupalalla. Paikallisessa cupcake-kuppilassa oli tämän jouluviikon ajan aamupäivällä tarjolla  Pink Vanilla Desserts' American Breakfast Brunch . Hyvää oli, mutta myös niin reilu annos, että aika paljon jäi syömättä.     Ensimmäinen kohde oli Turun tuomiokirkon lähellä Åbo Akademin korttelissa sijaitseva museo Ett hem . Museo on pääasiassa avoinna ainoastaan kesäaikana, mutta joulukuussa tämä kotimuseo on puettu jouluasuun ja on avoinna 12-15 välisenä aikana. Ett hem on Hélène ja Alfred Jacobssonin koti, jonka pariskunta lahjoitti Åbo Akademin säätiölle. Museo avattiin jo 1930-luvulla, tosin silloin Hämeenkadulla, joka oli pariskunnan koti. Myöhemmin museo on siirretty ...

Suomen Kansallismuseo, pelkkä jykevä sanakin jo aiheuttaa vilunväristyksiä. Kuten mainoslausekin sen kertoo: "tuoretta vain kahvi ja pulla". Nyt ollaan suomalaisuuden ytimessä.   Vaikka museoissa olemmekin normaalia enemmän käyneet, ei historiasta innostunut 12-vuotiaani ollut vielä tässä museossa käynyt. Odotukset olivatkit suuret. Hänet houkuteltiin museoon kertomalla, että siellä "on kaikkea, joka liittyy Suomen historiaan". Itsellänikin oli kyllä aikaa vierailusta. Tällä kertaa halusin erityisesti katsella rauhassa keskiaikaisia kirkollisia esineitä. Viime käyntini jälkeen kun olen hurahtanut Suomen keskiaikaisiin kirkkoihin. Ja mieskin oli mukana, häntä houkutteli museossa avautunut näyttely AUTOT ja Helsinki. Keskiaikaisista kirkoista kerätyt esineet Kansallismuseossa tekivät yhä vaikutuksen. Tosin jopa museoihminen miettii, että olisivatko ne kuitenkin omimmillaan alkuperäisillä paikoillaan. Juu, ymmärrän, niitä ei siellä ehkä enää olisi ja...

    Helsingin kaupunginmuseossa, Hakasalmen huvilassa, on esillä Rasvaletti -niminen valokuvanäyttely.  Aina välillä - pienen paikallismuseon työntekijänä - unohtaa, että ihan samanlaisia paikallismuseoita ne isommankin kaupungin museot ovat. Ja ihan positiivisessa mielessä. Sellainen oivallus siis tuli tässä näyttelyssä. Tämä näyttely oli tehty konstailemattomasti helsinkiläisiä asukkaita varten. Mutta sivutuotteena se voi houkutella myös meitä turisteja.     Hakasalmen huvila on miellyttävä paikka. Se on kooltaan sopiva, museokäynti käy helposti ja sinne saa sen takia aika hyvin houkuteltua myös muun perheen. Nostalgiabuumia tai ei, mutta 1950-60 -luvun valokuvat kiinnostavat yleisöä.       Rasvaletti-näyttely on koottu pääasiassa Helsingin kaupunginmuseon omasta kuva-arkistosta. Yhteen näyttelyhuoneeseen oli myös mukavalla tavalla koottu kaupunkilaisten kotialbumeista kopioituja aikakauden valokuvia.   Näyttely tuntui...

Blogia jo jonkun aikaa seuranneet ovat jo tietoisia, että pidän Reidar Särestöniemen värikkäistä maalauksista. Turun taidemuseossa oli keväällä upea näyttely: Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille. Siitä näyttelystä voi lukea täältä . Tuon näyttelyn myötä kiinnostus Särestöniemen taiteeseen ja hänen elämäntarinaansa heräsi taas. Viime viikonloppuna tarjoutui mukava mahdollisuus vierailla Kittilän Kaukosen Särestössä. Paikassa, jossa Reidar Särestöniemi eli käytännössä koko elämänsä. Olin vieraillut Särestössä sillä edellisellä Lapin käynnilläni, josta tosin oli jo 20 vuotta aikaa. Tuolloin sa imme opastuksen Reidarin veljeltä , joka asui vanhassa Särestössä. Tällä kertaa oppaana oli museon oma opas, joka mielenkiintoisesti kertoi Reidarin perheen elämästä ja taiteesta. Oppaan asiantuntevaa selostusta oli niin mukava kuunnella, kun hän vielä opasti reilusti omalla murteellaan. Reidar syntyi vuonna 1925 perheen kuopukseksi. Äiti Alma oli harras lestadiolainen, j...