Sikses kiva paikka

(Huom. avoinnaolotiedot ym. kesältä 2022) Mynämäen kunnan keskustassa on kesän ajan viikonloput avoinna purkutaidevanhainkoti, joka on saanut nimekseen Mynä-Mynä-Maa. Se on Koneen säätiön Saaren kartanon taiteilijaresidenssin ja Mynämäen kunnan mahdollistama yhteisötaideteos, jota on ollut tekemässä yli 250 tekijää. Näyttelyn läpi kulkee Veera Vähämaan sanataideteos, joka johdattaa Mynä-Mynä-Maan eri huoneisiin. Entisen vanhainkodin käytäville, auloihin, asukashuoneisiin, wc-tiloihin, suihkutiloihin ym. levittäytynyt yhteisötaideteos sisältää mm. seinämaalauksia, installaatioita, veistoksia, kuva-, tekstiili-, savi- ja sanataidetta. Kokonaisuus on valmistunut lähes pelkästään kierrätysmateriaaleista ja teoskokonaisuuksia on kaikkiaan kolmella käytävällä, yhteensä 72.  Anni Lehtonen: Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä Laura Emilia Lindgren ja Venla Österberg: Pieni tarina särkymisestä ja toivosta (osa teoksesta). Minna Hautio: Sielunsuojelualue Mynä-Mynä-Maata ovat olleet tekem...

Maaliskuinen aurinko lämmittää niin houkuttelevasti, että huolimatta koronan jälkeisestä toipumistilasta tekee mieli jonnekin ulos. Ja kun ei uskalla lähteä vielä tarpomaan useamman kilometrin metsäpolkuja, koitin googletella jotain helppoja luontokohteita läheltä kotia. Mietoistenlahdella emme olleet aiemmin käyneet, mutta tämän jälkeen sinne pitää kyllä poiketa uudelleenkin joskus "sulan veden" aikana. Mietoistenlahti on yksi lounaisen Suomen varmaan tunnetuimmista lintuvesistä ja siitä syystä myös lintubongareiden suosiossa. Erilaisia lintutorneja löytyikin ihan lähekkäin ainakin neljä erilaista. Mietoistenlahti on siis merenlahti, Mynälahden perukka, johon Laajoki laskee. Tämä lahti ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä Natura 2000-alueeseen.  Mietoistenlahden rantaniittyjä on viime vuosina ennallistettu niittämällä ja laiduntamalla ja näin on alueen linnustoa ja kasvistoa voitu monipuolistaa. Nyt, kun meri vielä oli jäässä ja vesi p...

Olen tässä viettänyt talvilomaviikkoa, johon ei jostain syystä kukaan ollut suunnitellut ohjelmaa. No, se johtuu siitä, ettei tuolla kuskilla sattunut lomaa juuri tähän viikkoon. Tänään oli kuitenkin pakko keksiä jotain katsottavaa. Kävin parissa taidenäyttelyssä Vakka-Suomessa ja esittelen ne nyt vielä teillekin, vaikka ovatkin enää tämän viikon esillä. Axel Haartman, omakuva. Laitilan kirjastossa on esillä pieni, 13 Axel Haartmanin maalausta esittelevä näyttely. Axel August Haartman oli turkulaisen modernismin edustaja, hän oli syntynyt vuonna 1877. Hän opiskeli taidetta Turun piirustuskoulun lisäksi mm. Helsingissä, Pariisissa, Kööpenhaminassa ja Münchenissä. Näyttely on koottu Naantalin kaupungin taidekokoelmasta. Axel Haartman asui vuodesta 1923 lähtien Naantalissa, jossa hän asui Erik Bryggmanin suunnittelemassa talossa, joka nykyään on Åbo Akademin säätiön omistama Casa Haartman-taiteilijakoti. Axel Haartman, Serkkuni, 1907 Axel Haartman, Nainen, Pariisi 190...

  Lapsuudessani pappallani oli aina tapana todeta jostain tullessaan, että tuli "Korvesuu sillalt". Korvensuun kivisilta ylittää Laajoen vanhalla postitiellä Mynämäessä. Silta oli aikanaan suuri ponnistus paikkakuntalaisille. Kivisillan suunnitteli itse lääninarkkitehti Chiewitz, vaikka se valmistuikin vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen, 1906.  Korvensuun kylän kohdalla talot ovat mielestäni aina näyttäneet jotenkin vaurailta ja vähän ehkä kaupunkimaisiltakin. Syynä lienee se, että Mynämäen Korvensuun kylässä toimi aikanaan teollisuuslaitos. Parhaimmillaan Korvensuun konepaja voimalaitoksineen on työllistänyt jopa sata työntekijää. Korvensuussa valmistui myös Suomen ensimmäinen auto, nimeltään luonnollisesti Korvensuu. Sitä en tiennyt, että Korvensuu -nimellä on valmistettu myös mm. polkupyöriä, auroja, puimureita jne. Mutta nyt tiedän. Korvensuussa toimii nykyään Mynämäen kunnan ylläpitämä Korvensuun konepajamuseo. Viime viikonloppuna museossa oli avoimet ovet j...