Sikses kiva paikka

Gufitar-äijä katsoi suoraan sieluuni, 1975. Taitaa tämän kevään taidemuseotapaus olla Reidar Särestöniemi ja hänen juhlavuoden näyttelynsä. Sen verran uutiskynnys on ylittynyt niin näyttelyistä kertovilla uutisjutuilla kun sitten myös niillä jutuilla "jonottavista helsinkiläisistä". Hyvä niin, ei se ole mistään pois. Reidar Särestöniemi kiinnostaa ja kiehtoo, ja hänen värikkäät ja monenlaista symboliikkaa sisältävät maalaukset todellakin ovat kiinnostavia. Siellä mekin siis kävimme, Didrichsenin taidemuseossa eräänä suunnuntaiaamuna. Emme jonottaneet, mutta aika pian jo seuraavat kävijät jonottivat. Onneksi kävijämääriä rajoitetaan ihan jo sen takia, että viehättävän museorakennuksen tilat ovat normaalistikin melko ahtaat ja nytkin sisällä oli jo vähän liikaa väkeä. Isokokoisia värikkäitä maalauksia kun pitäisi päästä katsomaan vähän etäältä ja ihan rauhassa. Kittilän Särestössä syntynyt ja kuollut, elänyt ja maalannut Reidar Särestöniemi syntyi siis sata vuotta sitten, 14.5....

Siellä täällä Euroopan museoissa on tullut vierailtua näyttelyissä, joissa on yhdistetty kuvataide ja niihin jotenkin liittyvät esineet. Helsinkiläisessä Villa Gyllenbergissä on tämän kevään ajan esillä näyttely, jossa on yhdistetty hienosti maalaukset ja pukuhistoria. Muoti ja kauniit maalaukset yhdistettynä yhteen ja samaan näyttelyyn, ja vielä suosittu Helene Schjerfbeck näyttelyn nimessä - on luonnollisesti ollut tae näyttelyn suureen suosioon.  Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950  on siis esillä Villa Gyllenbergissä Helsingin Kuusisaaressa, lähellä Didrichsenin taidemuseota. Vartti ennen näyttelyn avautumista arkipäivänäkin näyttelyvierailijoiden tasainen jono suuntaa omakotialueen läpi kohti museota. Kannattaa siis varautua siihen, että väkeä näyttelyssä on. Olihan näyttely kaunis ja myös Villa Gyllenberg on kaunis tila. Edellisen vierailun jälkeen museota on laajennettu ja rakennettu mm. uusi sisäänkäyntitila. Helene Schjerfbeckin naisia. Mu...

Kuvanveistäjä Eila Hiltusen syntymästä tulee muutaman viikon päästä kuluneeksi sata vuotta. Hänen tunnetuin ja eniten valokuvatuin työnsä on varmasti Sibelius-monumentti Töölössä Helsingissä. Taiteilijan satavuotis-juhlanäyttely on esillä Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä. Museo, josta on tullut viime vuosina yksi suosikeistani. Museo sijaitsee Didrichsenin perheen entisessä huvilamaisessa kodissa Kuusisaaressa Laajalahden rannassa. Museon näyttelyt ovat olleet mielenkiintoisia ja juuri sopivan laajuisia, että niihin viitsii poiketa pääkaupungissa muutenkin vieraillessa.  Näyttelyssä tulee hyvin esille Eila Hiltusen taiteen eri vaiheet, tekniikat ja tyylit. Seuralaiseni, kuski siis, tuntee melko hyvin tuon hitsaustekniikan ja yllätyksekseni vietimmekin näyttelyssä pitkään tutkien näitä pääasiassa hitsaustekniikalla valmistettuja veistoksia. Eila Hiltunen, nimetön, 1940-luku. Hiltusen varhaisimpia töitä edustavat näyttelyssä esillä olevat pronssiveistokset. Taiteilijauransa aik...

    Edellisessä kirjoituksessa vierailtiin Alvar Aallon kotitalossa Helsingissä. Kuten siinä tuli ilmi, toimi Aallon suunnittelutoimisto hänen kotitalossaan aina vuoteen 1955 saakka. Tuolloin Munkkiniemeen, melko lähelle tuota kotitaloa, valmistui uusi toimistorakennus. Arkkitehdin työt lisääntyivät ja tarvittiin lisää tilaa työskentelylle.  Rakennus on melko suuri, kadulle päin näkyy muurimainen valkea rapattu osa, mutta pihalta löytyy monesta muustakin Aallon kohteesta tuttua amfiteatterimaisuutta. Sisäpihan puutarha kun on porrastettu kaarevaan muotoon. Tälle pihalle avautuu myös kaarevan, todella kauniin ateljeen suuret ikkunat. Rakennusta laajennettiin 1960-luvun alussa, kun toimiston henkilökunnan ruokailutila, ns. taverna,  rakennettiin.  Alvar Aalto johti arkkitehtitoimistoaan kuolemaansa, vuoteen 1976, saakka. Tämän jälkeen toimisto jatkoi Aallon vaimon, arkkitehti Elissa Aallon johdolla vuoteen 1994. Alvar Aalto -säätiön haltuun rakennus siirtyi 1...