Sikses kiva paikka

Porvoo lienee yksi niistä Suomen kaupungeista, joiden mielletään olevan ennemminkin kesämatkailukohteita. Porvoolla taitaa kuitenkin olla monesta kesäkaupungista poiketen se etu, että se sijaitsee niin lähellä pääkaupunkia, että sinne riittää matkailijoita myös talvella. Tämä taas tarkoittaa sitä, että talvellakin kaupungista löytyy edes jotain matkailijan tarvitsemia palveluja. Edellisessä postauksessa kirjoitin Porvoon valotapahtumasta , mutta mitä muuta kotimaanmatkailija voi tehdä tai nähdä lumisessa Porvoossa? Porvoon helmi kaikkina vuodenaikoina on tietenkin Vanhan Porvoon kapeat kadut ja aidot vanhat rakennukset puoteineen, kahviloineen ja ravintoloineen. Keskiaikainen kirkko mäen päällä ja se Suomen vanhin raatihuone luovat ainutlaatuisen tunnelman, joka sykähdyttää, vaikka sen olisi monta kertaa kokenutkin. Vanhan Porvoon monet putiikit ovat tosiaan avoinna myös talvella, samoin kahvilat ja ravintolat. Ravintoloihin kannattaa varmaan etenkin viikonloppuisin tehdä pöytävaraus,

Blogista on näköjään tullut valotapahtuma-blogi. Korona ja talviaika, niin nämäkin matkailijat koittavat hakemalla bongata vastaavia tapahtumia, jotta edes jotain katsottavaa ja koettavaa olisi. Tällä kertaa matkailimme siis Porvooseen. Valofestivaali Porvoon valot järjestettiin viikonloppuna nyt kolmannen kerran. Tapahtuma kesti vain kolme iltaa, perjantaista sunnuntaihin. Valotapahtuma keräsikin Vanhan Porvoon kapeille, jäisille ja lumisille kujille runsaasti valon katselijoita. Olemme käyneet useita kertoja Porvoossa, muttei varmaan koskaan keskellä talvea. Kesäisin kaupungin kujat täyttyvät ainakin päivisin turisteista, mutta niin kyllä nytkin. Toki nyt olivat myös kaupunkilaiset itse lähteneet liikkeelle.  Kaikista käymistäni valotapahtumista Porvoon tapahtuma vaikutti ainakin meidän mielestä mukavimmalta. Ympäristö on ainutlaatuinen. Sitä se toki oli Raumallakin. Porvoossa monet kaupungin puodit, ravintolat, kahvilat ja yhdistykset olivat mukana tapahtumassa. Vanhan Porvoon puti

Kymijoen suulla, Kotkan kaupungissa sijaitsee Sunilan sellutehdasyhdyskunta asuinalueineen, jonka suunnittelusta vastasi 1930-50-luvuilla arkkitehti Alvar Aalto. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 1936 ja alueelle valmistui paitsi itse sulfaattiselluloosatehdas, myös työntekijöille, virkamiehille ja johtajille tarkoitetut asunnot pesuloineen, lämpökeskuksineen jne. Alue rakentui suomalaiseen mäntymetsään. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutettiin johtajan asuintalo Kantola, insinöörien rivitalo Rantala, työnjohtajien rivitalo Mäkelä ja työläistalot Mäntylä ja Honkala sekä tarpeelliset huoltorakennukset.  Olemme joskus 1980-90-lukujen vaihteessa vierailleet Aallon jalanjälillä Sunilassa, kun siellä oli esillä jonkinlainen alueen historiasta kertova näyttely. Viime kesänä bongasin, että Sunilan entisissä työväestön kerrostalossa olisi vuokrattavana Airbnb-asunto.  Matkailijana olen lapsellisen innostunut hotelliyöpymisistä aamiaisineen. Tapamme reissata on yleensä roadtripit, joissa