Sikses kiva paikka

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, miten pidän erityisesti erilaisista taiteilijakodeista. Siis museoista, jotka ovat olleet jonkun kulttuuripersoonan koteja. Ne kun ovat usein sisustukseltaan persoonallisia, mutta usein myös arkkitehtuuriltaan poikkeavat valtavirrasta. Samalla tietenkin käsitys itse taiteilijan taiteesta tai tuotannosta saa aivan eri sävyn, kun näkee, miten hän on elänyt ja asunut.   Naantalin keskustassa, keskellä vanhaa puutaloaluetta, tai itse asiassa nykyään jo myös kerrostaloaluetta, sijaitsee pieni pala Italiaa. Olemme vuosikymmeniä kaupungissa käydessämme koettaneet kurkistella aidan yli tämän talon pihalle ja miettineet, että miltäköhän se näyttää sisältä. Kyse on taidemaalari Axel Haartmanin ja hänen Hedvig-vaimonsa alkuperäiskunnossa säilynyt ateljeekoti. Talo tunnetaan nimellä Casa Haartman ja se on nyt myös avoinna yleisölle.  Itse rakennus on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema vuonna 1925. Haartmanit asuivat talossa neljä vuosi...

  Naantalin museo viettää tänä vuonna satavuotisjuhlaansa. Pienen kaupungin perinteikäs museo, jonka kokoelmatkin kertovat tietenkin omaa tarinaansa kaupungin historiasta ja myös museotyön historiasta. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään tapettien historiaa. Aihe sopiikin hyvin vanhan puutalokaupungin museolle. Tapetit kun varmasti kiinnostavat niin vanhoissa taloissa nykyäänkin asuvia, taloja kunnostavia ja muitakin kaikesta kauniista pitäviä. Sillä kauniitahan vanhat tapetit todellakin ovat!   Itse rakastan vanhoja tapetteja. Jos jaksaisin sisustaa, vaihtaisin usein kotini seinäpaperit uusiin, kauniita vaihtoehtoja riittäisi.  Suomalaisilla on kyllä aina ollut halu maalata, rapata tai paperoida seinänsä. Aika harva on pitänyt enää ainakaan yli sataan vuoteen huoneitaan hirsipinnalla. Mitä enemmän talolla oli varoja, sitä arvokkaammat seinäpaperit tietenkin hankittiin. Sana tapetti tarkoitti alkuaan seinätekstiiliä. Siitä nimitys siirtyi lopulta myös seinäpape...

  Meillä on muutamina viime vuosina ollut tapana käydä kerran kesässä Naantalissa Kultarannan puutarhassa. Kultarantahan on tasavallan presidentin kesäasunto, alkujaan Suomen rikkaimman miehen, Alfred Kordelinin (Uudenkaupungin harmaasta graniitista) rakennuttama kesälinna. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Kultaranta valmistui vuosien 1914-16 aikana. Alfred Kordelin ehti viettää uudessa huvilassaan vain muutaman kesän ennen sisällissodan aikana tapahtunutta murhaansa vuonna 1917. Kultaranta lahjoitettiin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle ja vuodesta 1922 rakennus tontteineen on ollut Suomen valtion omistuksessa ja toiminut presidentin kesasuntona. Kultarantaan valmistui myös muotopuutarha suihkulähteineen ja monine ruusulajikkeineen. Tarja Halosen aikana Kultarannan puistossa ryhdyttiin järjestämään veistosnäyttelyitä. Näitä veistoksia mekin olemme pääasiassa käyneet katsomassa. Naantalin matkailu Oy järjestää kesäisin useita erilaisia opastettuja kierroksia Kultar...

Tänä vuonna monissa museoissa muistellaan sadan vuoden takaisia aikoja. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hengessä on monilla paikkakunnilla näyttelyitä tai tilaisuuksia, jotka kertovat sadan vuoden takaisista ajoista. Näin myös Naantalissa. Naantalin museossa avautui runsas viikko sitten kesänäyttely "Savikylpyjä, elintarvikepulaa ja polkupyöräpatrulleja - Elämää Naantalissa vuonna 1917".   Vuonna 1917 Naantalissa asui alle tuhat asukasta, joten kyseessä oli todellinen pikkukaupunki. Merkittävän lisän kaupungin elämään toivat kuitenkin kylpylävieraat, jotka toivat kaupunkiin myös tuulahduksen aivan eri maailmasta. Vaikka sata vuotta sitten elettiinkin hankalia aikoja, podettiin elintarvikepulaa ja perheet kärsivät köyhyydestä, riitti Naantaliin maksavia kylpylävieraita. Kuten näyttelyn otsikkokin kertoo, leimasi Naantalin elämää sata vuotta sitten kylpylä, elintarvikepula säännöstelyineen ja erilainen kuohunta, joka edellytti viranomaisten valvontaa ja vartiointia...

Naantalissa tulee käytyä jonkun kerran kesässä. Ja joka kerta tulee kyllä poikettua siinä ihan Muumikaupan vieressä sijaitsevalle Naantalin taidehuoneelle. Nyt siellä oli esillä muotitaiteilija Jukka Rintalan pukuja ja taidettakin. Unelmien matkassa -niminen näyttely esittelee Rintalan muotipiirustuksia, painokuoseja sekä ainakin missien päällä nähtyjä iltapukuja. Tätä sinivalkoista sifonki-iltapukua käytti juontaja Ella Kanninen Tangomarkkinoilla. Pöydän päässä valkoinen iltapuku mustin pitsikoristein, 2014 Vasemmalta: Valkoinen kukkailtapuku beigellä silkkilaahuksella, Mirella Koulliakselle tehty mustakultakimalteinen iltapuku, Roosanauha-iltapuku vuodelta 2013 ja oikealla vihreä paljetti-iltapuku. Noo, ovathan nämä...  Näyttely Naantalin taidehuoneella on avoinna 9.8.2015 saakka ti-su 11-18 ja siihen on vapaa sisäänpääsy.

Meidän ajelumme ajoittuvat usein kellonaikoihin, jolloin monet paikat ovat jo suljettuina. Mutta onneksi meillä Suomessakin on kirkkoja ja hautausmaita! Viikonlopun ajelulla vastaan tuli mm. tämä kaunis kirkko ja sitä reunustava kirkkomaa. Merimaskun punamultainen ja paanukattoinen puukirkko on valmistunut vuonna 1726. Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa, jota taas ympäröi punamullalla maalattu hirsiaita. Kaunis paikka, jossa mielellään olisi vieraillut myös sisällä. Naantalin seurakunnan (johon kirkko nykyään kuuluu) nettisivuilta pääsee kuitekin kurkistamaan myös kirkon sisätiloihin . Hieno tapa säilyttää vanhoja hautamuistomerkkejä, vaikka hautojen hoitoajat olisivatkin jo umpeutuneet. Hautausmaalla sijaitsee luonnollisesti myös viime sotien sankarihautausmaa, jossa on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tekemä muistomerkki. Aivan kirkon seinän vieressä on myös pysäyttävä rautaristi, joka kertoo kai melko tavallisenkin tarinan 1860-luvun Suomesta. Kukolaisten Alistalon em...

Naantalissa tulee ajeltua useamman kerran kesässä. Ihan vaan vaikka jätskille tai kahville.   Nyt poikkesimme myös Taidehuoneella, jossa oli esillä uusikaupunkilaisen taiteilija Valto Vaalikiven hieno näyttely. Kristiina Turtosen ateljee-galleriassa on myös ollut tapana käydä. Valto Vaalikiven näyttely Naantalin Taidehuoneella. Kristiina Turtonen: Syntien sovitus höyhenet Naantalin museossa on esillä valokuvauksen historiasta ja naantalilaisista kuvaajista kertova näyttely. Sielläkin pikaisesti poikettiin.