Taiteilijakodin ympärille muodostunut Emil Cedercreutzin museo

Voisihan sitä museotyöläinen jotain muutakin lomallaan tehdä kuin kiertää museoita. Mutta kun...
No, mieluiten kierrän lomalla sellaisia museoita, jotka eivät ole ihan vastaavia kuin se, jossa työskentelen. Mielimuseoiksi ovat oikeastaan tulleet erilaiset kotimuseot ja erityisesti taiteilijakodit. On kiehtovaa kuulla ihmisten tarinoita ja miettiä niiden kautta heidän kotejaan ja elämäänsä - tai toisin päin. Kotimuseoista taiteilijakodit ovat kiinnostavimpia. Ne kun ovat usein myös tyyliltään vähän erilaisia.
Yksi tällainen taiteilijakodin ympärille muodostunut museokokonaisuus on Harjavallassa sijaitseva Emil Cedercreutzin museo, jonne eräänä kesälomapäivänä ajelimme.

Emil Herman Robert Cedercreutz (1879 –1949) oli suomalainen kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija. Hän on ehkä tullut tunnetuimmaksi hevosaiheisista veistoksista ja silueteistaan.  Emil Cedercreutz oli Suomen ensimmäinen kotimaassa koulutuksensa aloittanut kuvanveistäjä. Albert Edelfeltin suosituksesta Cedercreutz pääsi aloittamaan taideopinnot Suomen Taideakatemian koulun vastaperustetulla kuvanveistolinjalla vuonna 1902. Hänen opettajanaan toimi Viktor Malmberg. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan mm.  Brysselissä, Roomassa ja Pariisissa.
Suomeen palattuaan Emil Cedercreutz rakennutti Harjavaltaan, Kokemäenjoen rannalle itselleen ateljeekoti Harjulan vuonna 1914. Hän suunnitteli itse ateljeekotinsa, joka rakennettiin vanhoista maalaisrakennuksista kierrätetyistä rakennusaineista. Nyt Harjulaan pääsee kierrokselle oppaan kanssa. Kaksikerroksiseen Harjulaan tuli kymmenen asuinhuonetta, jotka sisustettiin Suomesta ja eri puolilta maailmaa peräisin olevilla huonekaluilla ja esineillä. Harjulan seiniä koristivat lukuisat maalaukset sekä ryijyt, joita Cedercreutz keräsi jo ennen, kuin niitä ryhdyttiin arvostamaan tekstiilitaiteena. Samankaltainen sisustus on säilynyt vielä museossakin.

  
Cedercreutz oli kiinnostunut kotiseutunsa historiasta. Asuessaan ja työskennellessään Satakunnassa muodostui maakunta-, kotiseutu- ja museotyöstä tärkeä osa hänen elämäänsä. Hän keräsi kansatieteellisiä esineitä maakunnasta omiin kokoelmiinsa.
Jo taiteilija avasi alueelle museon. Sen vanhin osa on alkuperäinen Maahengen temppeli, joka rakennettiin kuudessa eri vaiheessa vuosien 1916–1942 välillä. Esille tuli Cedercreutzin kokoamaa maaseudun esineistöä. Nykyään tämä rakennus ei enää ole näyttelykäytössä. 

Cedercreutzin kuoltua vuonna 1949 päätti museota varten perustettu säätiö korvata vanhan Maahengen temppelin uudella museorakennuksella. Uudet museorakennukset valmistuivat kuitenkin vasta 1970-luvulla. Taiteilija itse rakennutti 1930-luvulla uuden ateljeerakennuksen, missä nyt on esillä taiteilijan veistoksia.
 
Mannerheimin kerrotaan todenneen Cedercreutzin veistotaidoista, että "Kuka tahansa pystyy veistämään minut, mutta vain Emil Cedercreutz pystyy veistämään hevosen alleni."


Seuraa blogia myös Facebookissa, niin tiedät, missä mennään.

Kommentit