Sadepäiväretkemme aikana olimme siis ehtineet poiketa aamulla
Lahden kaupunginmuseossa, päivällä Mäntyharjussa
Taidekoti Salmelassa ja
Woikosken automuseossa ja vielä iltapäivällä
Kouvolan kaupunginmuseossa. Kieltämättä tahti oli reipas ja illan tullen alkoi olla nälkä. Sadekin alkoi tauota ja poikkesimme Porvooseen.
Porvoossa on ollut tapana vähintään kerran kesässä käydä. Aiemmilta kerroilta on kokemusta, että tunnelmallinen vanha kaupunki hiljenee täysin illaksi. Kävelimme kadut kuitenkin läpi ja onneksi lähellä Raatihuonetta oli sentään joku muukin ravintola kuin Wanha Laamanni avoinna. Satuimmekin suosittuun ja mukavaan Gabriel 1763 -nimiseen ravintolaan.
Olipa hyvä valinta. Iltasalaatti maistui ja palvelu oli erinomaista. Listan pitsatkin olisivat kyllä houkutelleet.
 |
| Ravintolan pitsalista. |
Tarkoitus oli ajaa vielä kotiin, mutta kun se aurinkokin tuli Helsingin kohdalla esiin, päätimme vielä käydä siellä iltakahvilla. Samalla tuli bongattua Hernesaaren uusin nähtävyys, yleinen sauna ja sen yhteydessä toimiva ravintola Löyly.
Hienot olivat näkymät Löylyn terassilta ja katolta ja iltakahviakin saimme. Aurinko laski, kun ajelimme 51-vuotiaalla ajopelillämme kotiin päin. Tällaisista kesälomapäivistä minä pidän.
Seuraa blogiani myös
Facebookissa, niin tiedät, missä nyt mennään.
Kommentit
Lähetä kommentti