Barokkia, Kurkia, peuroja, ravureita, taidetta

600-vuotsijuhlaansa viettävä Laukon kartano Pyhäjärven rannalla Vesilahdessa on avautunut tänä kesänä matkailukohteena. Kartano ei olekaan mikä tahansa maatila, sen vaiheisiin liittyy yllättävän monta nimeä ja asiaa. Vanhimmat kirjallisetkin tiedot asutuksesta kartanon alueella löytyvät ainakin 1400-luvulta. Tunnetuin kartanonherra oli Klaus Kurki, Turun linnan vouti. Kartanossa opettajana 1800-luvulla asunut Elias Lönnrot kirjasi Kalevalaan ylös balladin Elinan surmasta. Sen mukaan Klaus Kurki surmasi mustasukkaisuuden seurauksena vaimonsa Elinan sekä poikansa polttamalla omistamansa Laukon kartanon ja tekemällä sen jälkeen itsemurhan hukuttamalla.

1900-luvun alussa kartanon omisti paroni Herman Standertskjöld-Nordenstam, joka ei ollut kartanon torppareiden suosiossa. Punaiset polttivatkin kaikki tilan rakennukset vuonna 1918.

Nykyisen uusklassistisen kartanorakennuksen rakennutti tamperelainen paperitehtailija Rafael Haarla. Hänellä oli suunnitelmat kartanon palauttamisesta jälleen entiseen loistoonsa. Hän maalautti kartanoon muotokuvia entisistä kartanonherroista, teetti tyyliin sopivia huonekaluja ja kunnosti puistoa ja pystytti sinne veistoksia. Haarla tuotti kartanon alueelle myös ensimmäiset valkohäntäpeurat. Nykyään on vaikea ymmärtää, että 80 vuotta sitten laji oli Suomessa tuntematon. Ensimmäiset valohäntäpeurat olivat Minnesotaan muuttaneiden suomalaissiirtolaisten lahja entiselle kotimaalleen. Helsingin satamaan saapui syksyllä 1934 laivalla yksi uros ja neljä naaraspeuraa. Peurat sijoitettiin Laukon kartanon tarhaan ja muutaman vuoden kuluttua syntyivät Laukossa ensimmäiset vasat. Keväällä 1938 peurat karkasivat aitauksestaan ja näin valkohäntäpeurat pääsivät suomalaiseen luontoon.

Vuonna 1968 kartanon omistajaksi tuli Juhani Lagerstam perheineen. Kartanossa ryhdyttiin kehittämään karjataloutta ja myöhemmin keskityttiin hevosten jalostukseen ja etenkin ravihevosiin. Enpä ennen tiennytkään, että Houston Laukon nimi johtuu juuri tästä kartanosta. Tunnetun ja menestyneen ravurin hautakivikin löytyy kartanon puistosta. Juhani Lagerstam keräsi kartanoon runsaasti antiikkiesineistöä ja aikansa modernia taidetta. Nämä esineet ovat kartanossa nytkin nähtävinä. Nykyään kartanon omistaa Juhanin tytär Liisa perheensä kanssa.

Laukon kartano avautui siis alkukesänä yleisölle. Matkailukohteena kartano vaikutti todella onnistuneelta. Erilaisissa kohteissa on vuosien aikana tullut melko paljon vierailtua. Tässä paikassa kaikki tuntui toimivan – ja vielä tyylikkäästi. Jo parkkipaikalta tullessa yhtenäisiin asuihin pukeutunut hymyilevä opastyttö toivotti meidät tervetulleeksi ja ohjasi eteenpäin.

Lipunmyynnin yhteydessä toimii kartanopuoti, joka poikkesi valikoimaltaan monesta muusta ”tilapuodista”. Tyylikäs esillepano, kauniit esineet, houkuttelevat mainokset. Samassa vanhassa piharakennuksessa toimii myös kartanon kahvila ja ravintola – sekä siistit wc-tilat. Kartanoon pääsee kesäaikana päivittäin omalla bussilla Tampereelta ja ainakin kerran viikossa myös laivalla. Kesäkeskiviikkoisin kartanon puistossa olisi tarjolla musiikkia, puistoalueelle suositellaan otettavan myös eväskoreja ja –huopia. Kartanoalueelle selvästi toivotaan kävijöitä viettämään päivää.

Itse kartanossa sai kiertää vapaasti huoneissa. Alakerrassa oli esillä juuri niitä barokki- ja renessanssihuonekaluja, vanhempaa taidetta (mm. melko suuri Robrt Wilhelm Ekmanin maalaus), aseita, peilejä, astioita jne. Oli myös mukavaa katsella vanhaa Kartanokeitoksia-ohjelmaa, jossa vierailtiin kartanossa.

Yläkerta oli melko hyvin 1930-luvun asussaan, näkyvillä olivat mm. tuon ajan sähkökatkaisijat ja vanerikatot. Yläkerran vetonaulana olivat Lagerstamien taidekokoelmat. Esillä oli mm. useita Alpo Jaakolan, Kauko Lehtisen ja Helge Dahlmanin maalausta.