Taas on papelorikkojen aika


Muutimme tähän kotiimme joulukuun alussa 1997. Ensimmäisenä keväänä luonnollisesti jännitti, mitä lumen alta tulee esiin. Nurmikolle alkoi kevään kuluessa nousta jotakin kasvia, johon tuli hento valkoinen kukinto. Vanhempani tunnistivat kasvin heti. Mitä johdatusta talon valinnassa taas oli ollutkaan! Pihallamme kasvaa – ja hyvin kasvaakin kotikaupungin Uudenkaupungin tunnuskasviksi valittu papelorikko (lat. Saxifraga granulata tai mandelblomma ruotsiksi). Vuonna 2010 ”silmälläpidettäväksi” lajiksi luokiteltu kasvi on Suomessa ns. tulokaskasvi. Papelorikon oletetaan kulkeutuneen tänne Lounais-Suomen satamakaupunkiin purjelaivojen painolastihiekan mukana.
Uudenkaupungin satamaa 1870-luvulla. Kuva Uudenkaupungin museo.
Papelorikkoa kasvaa Ahvenanmaalla, Lounais-Suomen rannikolla ja Uudellamaalla.
 

Papelorikko ei kaipaa hyvää maata ja kukkapenkissä sitä tuskin saa helposti menestymään. Meillä se kasvaa parhaiten hiekkaisella nurmikentällä talon läntisessä päädyssä. Kasvi on monivuotinen ja se kasvaa noin 20-40 cm korkeaksi. Lehdet ovat maanpinnassa ja ohuen karvapeitteisen varren päässä kukkii kaunis valkoinen kellomainen kukinto. Aikanaan kasvin mukulamaisia itusilmuja on käytetty sappikivivaivoihin. Papelorikko kukkii meillä yleensä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Me olemme tietenkin suojelleet omaa kasvustoamme ja näin ollen nurmikko on aika pitkää tuolla puolen taloa.
1990-luvun lopussa useat Suomen kunnat nimesivät nimikkolajeja kasveista, nisäkkäistä, kaloista, hyönteisistä, linnuista ja sienistä. Vakka-Suomen Luonnonystävät –yhdistys esitti papelorikon nimeämistä Uudenkaupungin tunnuskasviksi ja Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen.
1994 papelorikko sai oman postimerkin.



Kommentit

  1. Eipä taida olla monenkaan ugilaisen tuntema, edes nimeltään. Kaunis ja hentoinen on. Seija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa kasvi ei leviä siemenistä. Mutta Uudenkaupungin museon puodissa myydään silti papelorikon siemenpusseja viiden euron hintaan.

      Poista
  2. Yläkoulun seinällä, Ukissa siis on hieno pastellipiirros papelorikosta. Noin periaatteessa monen ukilaisen siis tulisi siltäkin pohjalta tuntea laji, taulussa kun on kukan nimi mukana. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut, jos ne on käynyt yläkoulunsa jo ennen sitä kuvaa :-)

      Poista
    2. Niin juu, mut nykyiset nuoret aikuiset jo vois tietää. En muista milloin ko. teos on tehty, mutta on se ollut siellä kauemmin kuin minä opena eli kummiskin jo vuosikymmenen verran ainakin. Ainiin ja sitten siellä on monta ukilaista opettajaa, jotka hiljaisina välitunteina valvontavuorossa tuijottelee pitkin seiniä ja siten vahingossa ehkä taulujakin. ;)

      Poista
  3. Kyllä muinoin oppikoulussa ukilaislapset keräsivät herbaarioonsa tämänkin kasvin ja vieläkin yli 50 vuoden jälkeen muistin sen latinalaisen nimen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti