Petäjäveden kaksi upeaa kirkkoa

Petäjäveden vanhan kirkon kellotapulin sisäkattoa.

Keski-Suomessa, Jyväskylän ja Keuruun keskivaiheilla sijaitsevassa Petäjäveden kunnassa on kaksi upeaa ja ainutlaatuista, mutta erilaista kirkkoa. Molemmissa vierailin viime viikolla ensimmäistä kertaa.

Astuminen hämärään, yli 250 vuotta vanhaan puukirkkoon on vaikuttavaa. Leveät lattialankut narisevat ja notkuvat, sivuovien saumakohdista paistaa valo, samoin ikkuna-aukoista. Katse kiinnittyy koristeelliseen saarnatuoliin ja etenkin sitä kannattelevaan mieshahmoon, matkustajien pyhimykseen Pyhään Kristoforokseen. Saarnatuolista voit muuten lukea Hurmioituneen asiantuntevasta blogikirjoituksesta.

Tunnelma ja fiilis on sellainen, että voi todeta vierailun ja siitä maksetun pääsymaksun olleen kannattava.

Petäjäveden vanha kirkko on rakennettu 1760-luvulla veden äärelle. Kirkko on puinen ristikirkko, jonka ”sakarat” ovat saman kokoisia. Kirkon edessä oleva kellotorni valmistui vasta 1821. Kirkon rakennusmestarina toimi vesankalainen Jaakko Klemetinpoika Leppänen ja hänen pojanpoikansa vastasi myöhemmin kellotornin rakentamisesta. Kirkon ulkoasu ja etenkin sen sisäosat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Kirkon katto on pääosin maalamatonta lautaa, jonkin verran siinä on punaisella maalattua koristetta. Keskiholvista löytyvät myös kirkonrakentajien puumerkit.

Vanha kirkko oli käytössä vuoteen 1879 saakka. Kuten niin monessa muussakin seurakunnassa tuohon aikaan, hylättiin vanha kirkko uuden valmistuessa. Kirkon ainutlaatuisuus ymmärrettiin kuitenkin viimeistään 1920-luvulla, jolloin sitä ryhdyttiin kunnostamaan. Vuonna 1994 Petäjäveden vanha kirkko valittiin kolmantena kohteena Suomesta Unescon maailmanperintöluoetteloon. Se edustaa listassa pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin pitkää perinnettä.

Petäjäveden vanha kirkko on kesällä 2020 avoinna elokuun loppuun saakka päivittäin 10-18 (kirkolliset tilaisuudet voivat vaikuttaa aukioloihin).

Vuonna 1879 valmistunut Petäjäveden kirkko

Ehkä vielä enemmän olin odottanut pääsyä sinne Petäjäveden uudempaan kirkkoon. Olin jo jonkin aikaa seurannut, miten kirkkoa oli kunnostettu ja siinä yhteydessä sinne oli korjaustöistä vastanneen arkkitehti Markku Mykkäsen toiveesta tilattu maalaukset taiteilija Samuli Heimoselta. Heimosen näyttelyitä olemme jo vuosia, tai yli vuosikymmenen kiertäneet ja taiteilijan jälki on miellyttänyt ja tehnyt aina vaikutuksen. Ja miten hienoa, että joku nykytaiteilija pääsee jättämään kädenjälkensä kirkkorakennukseen.

Kirkon taidetta 1920-luvulta.

Kirkko on vuonna 1879 arkkitehti August Bomanin suunnitelman mukaan rakennettu puinen ristikirkko. Tällä kotimaanretkellä sain myös tutustua kirkonrakentajasuku Kuorikoskeen ja tämänkin kirkon rakennusmestarina oli toiminut tuon tunnetun kirkonrakentajasuvun edustaja. Kirkossa on runsaasti taidetta eri aikakausilta. Myös niistä on kirjoitettu hyvin Hurmioituneen blogissa. Kaikki taideteokset, sisä- ja ulkoseinät, penkit, katot ym. oli nyt joko kunnostettu tai uudelleen maalattu tässä tämän vuoden alussa valmistuneessa kunnostustyössä.

Mutta ne uusimmat maalaukset. Korona aiheutti sen, että monet kirkot lähes määrättiin suljettavaksi tämän kesän ajaksi, ja se meinasi torpata oman vierailuni kokonaan. Kirkko kun ei tänä kesänä olisi ollut lainkaan yleisölle avoinna. Petäjäveden seurakunnan suntio ystävällisesti järjestei meille kuitenkin avaajan kirkkoon. Lämmin kiitos sekä Mirjalle että meitä opastamaan lähteneelle Kaleville. Saimme ihastella rauhassa kirkkoa ja etenkin Samuli Heimosen maalaamia lehterimaalauksia, jotka sopivat uskomattoman kauniisti koko kirkon kokonaisuuteen teemojen ja värimaailmojen osalta. Tämä vierailu keskusteluineen antoi näille matkalaisille paljon hyvää mieltä!

Kirkkotaidetta ei omasta mielestäni kuulu selittää, vaikka siihen aina on liittynyt paljon sovittua symboliikkaa. Jokaisen pitää itse kokea ja tuntea, mitä taide itselle merkitsee ja miten se avautuu kulloisessakin tilanteessa. Heimosen maalauksista löytää hänelle ominaisia teemoja, luontoa, susia ja koiria. Vanhan kirkollisen symboliikan lisäksi löytyy maalauksista myös hyvinkin ajankohtaisia aiheita ja kuvauksia. On veneeseen pelastettavaa, on pelastettavia pörriäisiä jne.

Sydän yhdistää nämä lähimmäisenrakkauden eri teemoja kuvaavat oksistot.

Heimosen maalaukset valmistuivat juuri ennen koronarajoituksia, joten paikallisetkaan eivät vielä ole juurikaan päässeet maalauksia katsomaan. Tänään kuitenkin Petäjäveden seurakunta ilmoitti Facebookissa, että kirkko on nyt avoinna 14.7.-16.8.2020 klo 12-15.

Onnittelen petäjävetisiä hienosta päätöksestä tilata kirkkoon uudet maalaukset, jotka säilyvät toivottavasti sukupolvien ajan kertomassa tämän ajan kirkkotaiteesta ja maailmasta.