Neristan, Shell, Figarol... Kokkolan parhaat

Raahesta (katso edellinen postaus) jatkoimme 400-vuotisjuhliaan viettävään Kokkolaan. Täällä olimme joskus aikaisemminkin poikenneet, mutta koskaan ennen emme olleet kierrelleet kaupungin nähtävyyksissä. Illalla kiersimme jo ennakolta kaupungin matkailutoimistosta lähetetyn Neristanin, eli kaupungin vanhan puutalokaupunginosan oppaan kanssa kierroksen.

Kokkolankin historiassa on paljon samaa kuin kotikaupungissani Uudessakaupungissa. Molemmat ovat kuninkaan, Kustaa II Aadolfin perustamia merenrantakaupunkeja, molemmissa 1600-luvulta pohjautuva ruutukaava, molemmissa puutaloalue ja molemmat saivat aikanaan elantoaan laivanvarustuksesta ja kaupankäynnistä. Kokkola kuitenkin on kasvanut paljon suuremmaksi ja nykyään kaupungissa asuukin jo noin 48.000 asukasta.

Kokkolan vanha osa, Neristan on kyllä kaunis. Talot ovat hyvin säilyneitä ja hyvin pidettyjä. Pihat, portit, katukyltit ja vielä katulyhdytkin sopivat kauniisti puutalokaupungin maisemaan. Myös alueesta laadittu opaslehtinen oli hyvä, seurasimme jälleen "orjallisesti" sen reittiä. Kaupungin keskusta jakautuu tosiaan vanhaan kaupunkiin eli Neristaniin, joka oli käsityöläisten ja merimiesten aluetta, sekä Oppistaniin eli laivanvarustajien ja kauppiaiden kaupunginosaan.

Kävelykierroksemme lähti sopivasti hotellin vieressä olevalta Kauppatorilta. Yövyimme siis Sokos hotelli Kaarlessa, joka jäi mieleen erityityseti positiivisesta vastaanoton henkilökunnasta sekä paikallisia lähituotteita sisältävästä runsaasta aamiaisesta. Kävelimme kauniin Energiapuiston laitaa. Kun kaupunki 1620 perustettiin, tuli nyt kapeaa merenlahtea eli Suntia pitkin vielä laivoja kaupungin keskustaan. Nyt maa on kohonnut niin paljon, että satama löytyy kauempaa. Suntin rannalta löytyy myös ns. Englanninpuisto, jossa sijaitsevassa venevajassa on lasi-ikkunoiden takana esillä Krimin eli Oolannin sodan aikainen englantilaisten vihollisten maihinnousuvene. Kuvaa siitä en saanut kyllä onnistumaan.

Kirjailija ja filosofi J. W. Snellman asui nuoruudessaan Kokkolassa juuri tässä Suntin laidalla sijaitsevassa keltaisessa talossa. Hotellin parkkipaikan vierestä löytyi myös Pekka Jylhän suunnittelema Snellmanin muistopatsas. Kivi oli kuulemma ollut aikanaan nuoren Johanin mielipaikka istuskella.

Kokkola on, kuten niin monet muutkin puutalokaupungit, palanut useaan kertaan. Pääosa Neristanin taloista on 1800-luvulta. Punainen Rahmin talo sijaitsee vanhalla pääkadulla Isokadulla. Talo lienee yksi vanhimpia säilyneitä porvaristaloja Kokkolassa. Talon rakennutti 1753 laivanvarustaja Johan Rahm. Rahmin kauppahuone oli aikanaan Kokkolan varakkaimpia.

Kävelimme kyllä myös muualla kaupungissa ja löysimme monen eri ikäistä rakennuskantaa. Katariinantorin ympäristöstä löytyi myös muutamia mielenkiintoisia rakennuksia.

Vartiolinna, Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestön keskustalo vuodelta 1927, nykyään kaupunginteatteri.

Remontissa ollut Renlundin koulu, Valter ja Ivar Thomén vuonna 1909 suunnittelema koulurakennus.

Niin vähän on Suomessa säilynyt näitä upeita 1930-luvun huoltoasemarakennuksia. Kokkolassa onneksi on ja vieläkin katoksen alta sai polttoainetta! "Maamme vanhin yhtäjaksoisesti samalla liikepaikalla toiminut huoltamo" kertoi esitteemme.

Seuraavana aamupäivänä kiersimme sateisessa kaupungissa vielä keskustan museoissa. Niiden parasta antia olivat itse museorakennukset. Museokortteli jäi vähän haljuksi, ehkä siitä syystä, ettei missään ollut mitään tietoja eikä henkilökuntaakaan juuri näkynyt. Punainen säterikattoinen vanha koulu eli pedagogiotalo on kyllä rakennuksena hieno ja se onkin Suomen vanhin säilynyt ei-kirkollinen puurakennus (kaupunkiympäristössä). Rakennus on vuodelta 1696.

Sen vieressä on Lassanderin talo vuodelta 1748. Kaunis talo, mutta ihan ei selvinnyt, että liittyivätkö talon esineet oikeasti tähän taloon ja mikä talon myöhäisempi historia oli ollut.

Korttelin päässä museokorttelista sijaitsee kauppias ja laivanvarustaja Anders Roosin 1813 valmistunut kivitalo, jossa sijaitsee K. H. Renlundin museo. Museossa oli nyt esillä kaupungin 400-vuotishistoriaa esittelevä ihan mielenkiintoinen näyttely ja toisessa kerroksessa sitten taas enemmän talon aikakauden esineistöä ja myös esimerkkejä museon hienosta taidekokoelmasta.

Sade hieman haittasi meidän päivän suunnitelmia. Mutta ajelimme kuitenkin vielä katselemaan niin noin vuosikymmenen takaista asuntomessualuetta kuin sen lähellä sijaitsevaa todella kaunista vanhaa huvila-aluetta Sannanrantaa. Sannanrannan vastapäätä merenlahden toisella puolella sijaitsee myös paikallisen purjehdusseuran kesäravintola Mustakari, jossa edellisenä iltana söimme oikein hyvän päivällisen.

Matkaa jatkettiin Pietarsaaren suuntaan ja ajelimme vielä katselemassa teollista Kokkolaa Ykspihlajan kautta, kahvila Saha jäi tällä kertaa kaatosateen johdosta "suorittamatta".

Kokkolassa oli selvästi panostettu kukkasiin ja viheralueisiin, sen satunnainen turisti kyllä huomasi.

Ei kai Kokkola-postausta voi jakaa ilman tätä ihanaa vanhaa seinämainoksen kuvaa!

Blogia voit seurata myös Facebookissa ja jo aikaisemmin bongattuja kivoja paikkoja voit katsella tästä kartasta.